Jepulis, juuri tuollaista aihetta olisi tarkoitus tutkia. Eli miten voimakkaita myrskyjä tai helleaaltoja voisi teoriassa esiintyä, mutta ilmakehän luontaisen vaihtelun takia niitä ei ole (vielä) havaittu.

During the satellite era, no November SSW events are known to have occurred; the last robustly documented case was in 1968 (csl.noaa.gov/groups/csl8/...).

In a large sample of seasonal reforecasts (Ineson et al), November SSWs seem to be even rarer.

rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10....

Numerot muuttuvat jotenkin maagisesti valkoiseksi.

Joten paradoksaalisesti:

Pienemmät päästöt -> pienempi todennäköisyys keikahduspisteelle, mutta suuremmat vaikutukset, koska ilmasto on kerinnyt lämmetä vähemmän.

Suuremmat päästöt -> suurempi todennäköisyys keikahduspisteelle, mutta pienemmät vaikutukset, koska lämpeneminen kumoaa viilenemistä.

Tuossa pitää erottaa a) keikahduspisteen ylittäminen ja b) siitä seuraava Suomen viileneminen Pohjois-Siperian tasolle. Kohdasta a) kohtaan b) kestää todennäköisesti noin 100 vuotta.

Ja mitä myöhemmin se tapahtuu, sitä enemmän ilmasto on ehtinyt lämmetä siihen mennessä.

Jouluun on vielä pitkä aika :)

Tanskan meininkiä lämpötilojen ja vesilintujen suhteen, ainakin täällä etelämpänä. Ei ole ollut viimeisillä valkkareillakaan kiire pois.

Almost! Nov-Dec combined was the 3rd warmest in 1938.

For the annual temperature to exceed 1938, Nov-Dec this year needs to be at least 6th warmest on record, with an anomaly of about 3.9 °C (w.r.t. 1991-2020).

Here's Berkeley Earth dataset for Adelaide coordinates (-34.89N, 138.6E), nearest grid cell values.

1914 is there as 8th warmest, with 2013 ranking 1st.

In the current climate, it is extremely rare for the annual temperature record to be so far in the past, like it is in Finnish Lapland (year 1938).

Only 0.6 % of the land surface area (excluding Antarctica) had their warmest year in the 1930s.