Niko Jaakkola FI
nikoekon.bsky.social
Niko Jaakkola FI
@nikoekon.bsky.social
Taloustieteen professori (Bologna). Ilmasto, luonnonvarat, vihreä siirtymä. Kommentoin toki myös 🇫🇮/🇪🇺 kansalaisena. Suomenkielinen tili; englanniksi @nikoecon.bsky.social
Mutta jos vanhempainvapaan aikainen tuki lasketaan ansiotuloksi (se on ansiosidonnainen, ja työpaikka odottaa lakisääteisesti vapaalta palaavaa vanhempaa), niin kuva näyttää erilaiselta. Ensiksikin ansiotulo ei romahda heti syntymän jälkeen (mutta tämä seuraa suoraan määritelmästä).
October 14, 2025 at 2:02 PM
Aiemmin käytetyllä metodilla lopputulos näyttää tältä: palkkatulo romahtaa vuodeksi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (koska vanhempainvapaa). 5 vuotta myöhemmin palkka on laskenut 21-30% alemmas miehen palkkaan verrattuna kuin ilman lapsen syntymää (tilastollisesti arvioituna).
October 14, 2025 at 2:02 PM
Jos työllisyyttä esim. mitataan työnantajan maksamien suoritusten mukaan, naisten ansioprofiili on erikoinen: 20 %-yks lakkaa saamasta ansiotuloja 0-6kk ensimmäisen lapsen syntymästä, 30 %-yks *lisää* 6-12kk syntymästä, ja siitä eteenpäin 40%-yks palaa ansioiden piiriin (vaaleanpunainen käyrä).
October 14, 2025 at 2:02 PM
Todellisuudessa Italia, Ranska ja Belgia joutuvat kaikki maksamaan valtionvelastaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin Suomi -- koska niillä kaikilla on selkeästi korkeampi velkasuhde. Velan määrä vaikuttaa lainan hoitokustannuksiin, eikä positiivinen vaihtotase auta tässä. 24/n
October 12, 2025 at 1:04 PM
Tässä ulkomainen nettovarallisuus -- "menneiden vaihtotaseiden summa". Ranskan ulkomainen nettovarallisuus on negatiivinen; Italian positiivinen, ja hieman Suomen vastaavaa matalampi; Belgian jopa selvästi korkeampi. Italian tai Belgian vasta kannattaisikin olla huolehtimatta velasta? 23/n
October 12, 2025 at 1:04 PM
Tässä vaihtotase 1994-2024. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana ollut Ranskan kanssa suurinpiirtein samalla tasolla, vaihtotase on heitellyt noin -1% BKT:sta tuntumassa. Italian vaihtotase on ollut aika positiivinen! Jussin logiikan mukaan Italian valtionvelasta ei kai siis pitäisi huolehtia. 22/n
October 12, 2025 at 1:04 PM
Pisteet siitä, että asian ydin tuodaan suorasanaisesti esiin ja tarjotaan myös persujen pöyristyneisyydelle konteksti.
September 19, 2025 at 6:12 AM
Tuon linkkaamasi artikkelin kärkiesimerkki on Meksiko. Tässä Meksikon valtionlainojen korot -- esimerkki joka näyttää mitä velkakriisit tekevät velan hinnalle. Korkotaso saatiin laskuun vain tiukkaa niukkuuspolitiikkaa noudattamalla: näin osoitettiin markkinoille vakaata talouden hoitoa.
September 12, 2025 at 10:22 AM
Suomi on tilanteessa jossa se todella kaipaisi kollektiivista tukea EU-kumppaneilta puolustuksen kehittämiseen. Menoerä on kiireellinen ja suuri, eikä se hoidu tämän tai ensi vuoden veroista -- etenkään Suomen omista veroista. Mutta valtiovarainministeri tahtoo Suomen seisovan *yksin*. Mitä!? 2/n
July 8, 2025 at 10:12 PM
Hymy vai Hesari?

(Idean saa varastaa jos joku tahtoo koodata tällaisen bottitilin)
May 30, 2025 at 5:50 PM
Mm. tämä parin vuoden takaa Twitteristä...
February 20, 2025 at 8:45 PM
Näistä syistä olenkin tästä vahvasti eri mieltä: Purran mielestä "ne maat, jotka eivät täytä sotilasliitto Naton puolustusmenotavoitetta, eivät voi rahoittaa satsauksia puolustukseen yhteisestä pussista."

Purra ei tunnu *laisinkaan* ymmärtävän puolustukseen liittyvää vapaamatkustus-ongelmaa! 10/
February 20, 2025 at 9:58 AM
Purra aivan oikein sanookin, että "Suomen on saatava enemmän kuin me maksamme. Tämä on perusteltu lähtökohta, koska olemme etulinjan maa." Olen samaa mieltä, tietenkin! 4/n
February 20, 2025 at 9:58 AM
Yhteisvelan tarkoituksena on osallistaa Suomen läntisetkin naapurit -- Alankomaat, Espanja, jopa Saksa -- kantamaan vastuunsa Euroopan yhteisestä puolustuksesta. Tällä hetkellä vastuu on de facto Venäjän naapurimailla. Huom. Myös Ukrainan tukeminen edistää Euroopan puolustusta. 2/
February 20, 2025 at 9:58 AM
February 18, 2025 at 9:36 PM
Ongelma on ensisijaisesti tämän tilanteen korjaamisessa. Ikävä kyllä vaje on kasautunut vuosien mittaan ja sen paikkaaminen ei tapahdu hetkessä. Mutta Euroopassa on resursseja hoitaa oma puolustus, jos vain tahdomme. Tämä shokki toivottavasti herättää meidät.
February 17, 2025 at 9:17 AM
Vaikka järjestelmä nyt rakoileekin, globalisaatio on toistaiseksi yhä todellisuutta. Ainakaan ennen Trumpia ei olla juurikaan nähty mielivaltaisia & korkeita tulleja. Eli on tässä vielä paljon hävittävää jos homma lähtee käsistä.
February 1, 2025 at 3:29 PM
Joo, kyllä maahanmuuton syytä (taloudellinen/turvapaikka) ja laillisuus tuossa lyhyelti käsitellään. Kuten mainittu, ainakin on olemassaolevat tutkimukset alleviivaavat juuri laillisesti työllistymisen vaikutusta.
January 29, 2025 at 1:47 PM
Huolimatta siitä, että maahanmuuttajat eivät lisää rikollisuutta havaittavasti, maahanmuutto lisää pelkoa rikollisuudesta. Syynä mahdollisesti aiheen vääristynyt käsittely mediassa.
January 29, 2025 at 12:21 PM
Tulokset ovat ristiriidassa sen kanssa, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina vankipopulaatiossa. Mahdollisia syitä: maahanmuuttajia voi olla niin pieni osuus väestöstä, että heidän rikollinen toimintansa ei käytännössä vaikuta rikollisen toiminnan kokonaismäärään havaittavasti; ...
January 29, 2025 at 12:16 PM
Katsauksessa katsotaan myös Euroopan eri alueiden välisen datan avulla rikollisuuden ja maahanmuuton välistä suhdetta. Ei korrelaatiota (ylimmät neljä paneelia), ei kausaalista suhdetta (alimmat kaksi paneelia).
January 29, 2025 at 12:10 PM
Kausaalista maiden sisäistä todistusaineistoa löytyy muutamasta maasta, ja maahanmuuton kausaalinen vaikutus omaisuus- ja väkivaltarikollisuuteen on nolla (katkoviivalla piirretyt luottamusvälit).
January 29, 2025 at 12:08 PM
Kontrastiksi vanha juttu.
January 17, 2025 at 2:14 PM
Suomen ilmastopolitiikka yhdessä kuvassa.
January 17, 2025 at 9:17 AM
Hyvä ajoitus, näpertelinkin tänään miniatyyrien kanssa ekaa kertaa n 28 vuoteen...
December 31, 2024 at 9:40 PM