Does the training data include enough different Garamonds for the model to come up with its own variant, which doesn’t exactly line up with any of them?

Designer side note: I’m somewhat puzzled by the font! The prompt specifies Garamond and the result is a font that is *almost* some kind of condensed Garamond (semi-condensed in the title). Impressive, but the details don’t really match any actual Garamond font I know of! How did it come about, then?

Koko video: www.facebook.com/share/v/16nm...

Tiktokista löytyy ilmeisesti enemmänkin näitä.

Hovioikeus tekee päätöksensä nykytiedon valossa keväällä 2027. Sitten on vielä mahdollinen valitus korkeimpaan oikeuteen ja sen käsittely…

HKL vastaa siis metron infrasta ja sopimuksista oikeudenkäynnin loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirretään Kaupunkiliikenteelle ja HKL:n toiminta ajetaan alas. Tästä oli yllättävän vaikea saada tietoa! Kuvio on selitetty HKL:n toimarin virkasuhdetta koskevassa kaupunginhallituksen päätöksessä.

Jos ymmärtäisimme paremmin, miksi väkivalta on vähentynyt, löytäisimme ehlä helpommin ratkaisuja myös nykyisiin ongelmiin.

Kiitokset joka tapauksessa Hesarille ja Anna-Stina Nykäselle ajatuksia herättäneestä jutusta!

5/5

Kiinnostava kysymys on myös: mikä selittää muutoksen? Mihin katosivat kaupunginosajengit ja miksi enemmistöstä entisistä jenginuorista ei tullut väkivaltaisia aikuisia? (Viittaan siihen, että lähisudeväkivallan uhriksi joutumisen todennäköisyys on jo pitkään laskenut.) 4/

Yhtään vähättelemättä vakaviakin ongelmia, joita syntyy, kun osa nuorista ei opi kunnolla kieltä ja kiinnity osaksi yhteiskuntaa, ainakin Helsingissä on paljon turvallisempaa kuin aiemmin. Ei väkivalta tietenkään kokonaan ole kadonnut, mutta enää ei tarvitse elää jatkuvassa väkivallan pelossa. 3/

Onko kyse vain tästä?

”Jos tilassa tai tilanteessa on paljon käsittämätöntä kieltä keskenään puhuvia ihmisiä, varsinkin nuoria, ja itse on yksin, isompikin mies tuntee olonsa turvattomaksi”

Tuntuuko nykyinen nuorten väkivaltaisuus pelottavammalta, koska nuoret ovat erinäköisiä ja -kielisiä? 2/

Tässä lienee aika isoja kulttuurisia ja elintasoon liittyviä eroja. Tutkimuksessa oli vastaajia 93 eri maasta – suomalaisten vastaajien ilmoittama ajankäyttö oli koko aineiston pienin. Esimerkiksi vaatehuoltoon käytetyt luvut ovat varmasti aika eri suuruisia jos kotona ei ole pesukonetta.

Tämä mielestäni olennainen tieto puuttui HS:n/Der Spiegelin jutusta. Mielestäni meidän journalistien pitäisi suhtautua kriittisesti lukuihin ja muihin väitteisiin, jotka ovat räikeässä ristiriidassa arkikokemuksen kanssa, selvittää niiden taustat ja avata lukijoille mihin väitteet perustuvat. 11/11

Yhteensä siis 6,5 h. Samaisten kuvioiden perusteella vanhimmilla (85+ v.) vastaajilla kuluu ulkonäön hoitamiseen vuorokaudessa ällistyttävät 8,6 h! Väitän, että tämä voi pitää paikkansa vain, jos vastaajat eivät ole pystyneet erottelemaan pelkästään ulkonäön vuoksi tehtäviä toimia muista. 10/11

Tutkimuksesta ei suoraan ilmene eri aktiviteetteihin käytettyjä minuuttimääriä, mutta supplementeistä löytyvistä kuvioista voidaan arvioida seuraavat luvut 20-v. vastaajille:

makeup (vain naiset) 33 min
hygiene 71
cosmetics 33
exercising 85
caring for hair 42
caring for dress 45
diet 84

9/11

Lopullisesti tämän arvioi vastaaja itse:

”Please do not check an activity if you perform it only for other reasons than looking better (e.g., you brush your teeth ONLY to stay healthy, and not because you both want to look attractive AND stay healthy;”

8/11

Toisin sanoen: myös normaali henkikökohtaisen hygienian hoito kuten hampaiden harjaaminen, liikunta, ruuan hankinta ja valmistus sekä ruokaileminen katsottiin ainakin joissain tapauksissa osaksi ulkonäön hoitamista! 7/11

Mutta olennaisempi selitys ällistyttävän isolle luvulle taitaa löytyä tästä:

Ulkonäön hoitamiseen käytetyn ajan osa-alueet olivat

”(1) applying makeup, (2) body hygiene, (3) using cosmetics, (4) exercising, (5) hair grooming, (6) clothing style, (7) following a specific diet, and (8) other”

6/11

Ensimmäisenä pistää silmään, että tutkimuksen huomattavan suuri otos (n = 93 158) on itsevalikoitunut eikä kovin edustava. Esim. suomalaisista vastaajista 77 % oli naisia, keski-ikä 33 (koko väestö 44 v., 15 täyttäneillä 50) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita 76 % (15 täyttäneillä 26 %). 5/11