The climate policy in Finland, or in the EU, has not taken this natural forest growth dynamics into account.

The basic idea of the LULICF targets is that the sinks remain continuously at a high level, and even continue to grow.

This is not biologically possible.

7/7

In this simple growth dynamics lies the ultimate reason for the collapse of carbon sinks in Finland and in Europe, and also the reason why the collapse will continue in the future.

As the carbon stock grows, the carbon sink diminishes.

6/7

The most important thing, however, is what happens to the carbon sink. The sink is continuously decreasing, inevitably.

By altering calculation parameters, such as the removal rate or the growth rate, the rate of the sink's reduction would change, but the inevitable trend would continue.
5/7

For tree growth, I used a constant value of 100 Mm3/year.

The results (opening post) show that the volume of the trees continues to grow, but at an increasingly slower rate, and the stock is approaching its maximum volume, which with these calculation parameters is slightly over 3000 Mm3.

4/7

The total volume of Finland's growing stock is approximately 2550 Mm3. I used this as the starting point of my calculations. For the rate of removals (harvest+natural), I used the value 0.033 * growing stock. This is the average from all inventories, and has remained stable for over 100 years.

3/7

Carbon sink can be expressed using a general first-order dynamic equation:

dX/dt = I - kX

where, in this case, X is the volume of the trees, I is the forest growth (input), k is the relative removal rate and kX the total removal.

Parameter values come from Finland's national inventory.

2/7

Metsien kasvudynamiikka ei ole uusi tieteellinen löytö. Suomessa valtakunnan metsien inventointi on tuottanut tietoa metsien kasvusta ja hiilivarastoista yli sadan vuoden ajan. Onkin hämmentävää, että tätä tietoa ei ole enempää noteerattu kansallisessa ilmastopolitiikassa

7/7

Sama dynamiikka näkyy myös puustossa, tosin hitaampana kuin karikkeessa. Puuston kasvunopeuden vakiintuminen ja varaston koon kasvu ovat johtaneet nielun pienenenemiseen.

Puusto ei ole saavuttamassa tasapainotilaa ihan lähivuosina, mutta silti puuston hiilinielun pieneneminen jatkuu.

6/7

Puuston karikesyötteen pieneneminen vaikutti myös tähän kehitykseen. Myös ilmaston lämpenemisellä oli merkitystä, mutta tämä ei ole ratkaisevaa: tasapainotila olisi saavutettu ilman lämpötilan kohoamistakin.

5/7

Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto kasvoi nopeasti vielä vuosituhannen vaihteessa (maaperä oli hiilinielu), koska kiihtyvä puuston kasvu lisäsi karikesyötettä.

Mutta lopulta varaston kasvettua riittävän suureksi nielu nollautui ja tasapainotila saavutettiin.

4/7

Avausviestissä olevassa kuvassa nähdään, miten nämä periaatteet toteutuvat kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa.

Aloitetaan maaperästä. Inventaariossa nähtävät muutokset kivennäismaiden maaperän hiilinielussa johtuvat lähes kokonaan lyhytikäisen karikkeen tuotantomääristä ja hajoamisesta.

3/7

Aikaisemmin esittelin hiilidynamiikan perusteita yksinkertaisen matemaattisen yhtälön avulla.

Dynaamisen systeemin toiminnasta seuraa kaksi perusperiaatetta:

1) Hiilivaraston kasvaessa hiilinielu pienenee

2) Tasapainotilassa hiilinielu on nolla.

bsky.app/profile/ilkk...

2/7

Ilman biotalouden toimia näillä osa-alueilla ilmastonmuutoksen pysäyttäminen riittävän ajoissa ei varmastikaan ole mahdollista, ja siksi nämä toimet ja niiden tieteellinen tausta olisi tärkeää huomioida EU:n uudessa biotalousstrategiassa.
8/8

Metsittämiseen käytettävissä oleva pinta-ala Euroopassa on rajallinen, mutta komission uusi esitys mahdollistaa Euroopan ulkopuolisten metsitysprojektien hyödyntämisen osana EU:n ilmastotavoitteita. Ilmaston kannalta hiilenpoistojen sijainnilla ei ole merkitystä.
7/8

3) Maankäytön hiilinielujen tuottaminen

Euroopan metsien ikääntyminen johtaa välttämättä nykyisten hiilinielujen pienenemiseen. Sen vuoksi uusien hiilinielujen tuottaminen metsittämällä on välttämätöntä, jotta maankäytön nielut voidaan säilyttää.
6/8

Biotalous toimii välivaiheena tässä prosessissa. Biopohjaisen hiilen talteenotto ja varastointi on tehokkainta toteuttaa hyödyntämällä esim. selluteollisuuden ja bioenergialaitosten tuottamaa hiilidioksidia. Muita keinoja ovat biohiilen tuotanto ja puurakentaminen.
5/8

2) Pysyvien ja pitkäaikaisten hiilivarastojen tuottaminen

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii myös hiilenpoistoja jotka voidaan tehokkaimmin toteuttaa, kun siirretään puuston ilmakehästä sitomaa hiiltä metsien lyhytaikaisista hiilivarastoista pitkäaikaisiin varastoihin.
4/8

Biopolttoaineita ja biopohjaisia sähköpolttoaineita tarvitaan erityisesti lentoliikenteen ja meriliikenteen päästöjen nollaamisessa, mutta myös tieliikenteessä biopolttoaineet ovat välttämätön välivaihe sähköistymiseen siirryttäessä.
3/8

1) Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen

Fossiilisen energian nopea alasajo on kaikkein välttämättömin ilmastotoimi. Bioenergian rooli tässä prosessissa on korvaavien uusiutuvien polttoaineiden tuottaminen.
2/8