Read the full article with more detailed analysis and methodology here:
www.carbonbrief.org/analysis-chi...

Elinkeinoelämän kilpailukyky nojaa kilpailukykypuolueen yritystukiin, joista pian pääsevät nauttimaan myös kv. yritykset. Lobbarit saavat kaiken haluamansa, mutta kyllä todellisilta veronmaksajiltakin jossain vaiheessa rahat loppuvat, eikä ole varaa pyörittää yksityisiä yrityksiä valtion piikkiin.

Kysyin alun perin hoitovastuusta, kun pienituloinen osapuoli jää esim. lasten tai muiden huollettavien kanssa pidemmäksi aikaa kotiin eikä pääse koulutukseen eikä töihin. Kun järjestelmä luotiin siihen oli kai tämä syynä, ja siksi kiinnosti, mikä on leskien tilanne nyt ja arviot tulevasta.

Eli alkup. tarkoitus oli tosiaan mm hoitovastuun vuoksi pieneksi jääneen työtuloeläkkeen kompensaatio/ ”automaattinen sosiaaliturva”. Ei yksineläjien ole ehkä kannattanut viime vuosina kadehtia pienituloisten leskeneläkkeitä, jotka eivät ole riittäneet edes viimeisten elinvuosien elinkustannuksiin.

Onko dokumentoitu kuvausta näistä leskeneläkkeen saajista ja arvioita tulevista? Leskeneläke tapasi kai turvata vanhuuden toimeentuloa esim. pienituloisille (naisille), jotka hoitivat lapsia kotona, kun puoliso kävi töissä eikä ollut päivähoitomahdollisuuksia. Näkyykö hoitovastuu eläkkeissä nykyään?

Voisi olla vaikeaa laatia kysely, johon yritykset eivät vastaisi strategisesti, koska haluaisivat vaikuttaa hallituksen päätöksiin. Vähän sama kuin yrityksiltä kysytään Community innovation surveyssa omia arvioita innovaatioista ja innovaatio(tuki)insentiiveistä. Onko rekisteritietoa kv. rekryistä?

Tässä näemme maan oman päästötuotannon, emmekä mitä jokainen maa tuo muualta.
Mukana eivät ole myöskään maankäyttö & maankäytön muutokset, mikä on tehnyt Suomen itselleen asettamasta hiilineutraalisuustavoitteesta erittäin vaikean. Tavoitteilla ei pääse pitkälle; Pariisin sopimus näyttää heikolta.

VTV:n sivulla ollut linkki oli vanhentunut, mutta löytyy täältä:
web-archive.oecd.org/2021-06-22/5...