Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on myös kasvanut nopeasti. Viime vuonna saajia oli vajaa 66 000, yli kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten, ja kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna.

3/

Mielenterveysongelmien perusteella pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Vuonna 2014 heitä oli vajaa 59 000, viime vuonna yli 100 000. Kasvua ovat 2020-luvulla ajaneet ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot.

2/

Minäkään en tiedä, mitä HS:n artikkelissa mainittu kieltäminen tarkoittaisi. Tulkitsen artikkelin sanomaa siten, että Suomessa on edelleenkin (poliittisesti) realistisinta kehittää sote-järjestelmää siten että työntekijöiden ja työnantajien tukema työterveyshuollon malli on osa sitä.

Olen samaa mieltä - teoreettisesti. Käytännössä HS-jutun pääpointti taitaa kuitenkin olla, että sekä työnantajat että työntekijät tukevat nykyistä työterveyshuoltoa. Siksi tth:a on käytännössä mahdoton kieltää ja sotea on kokonaisuutena kyettävä kehittämään niin että työterveys on osa ratkaisua.

Sanna, jos lähtisimme nollapisteestä, en itse perustaisi nykymuotoista himmeliä. HS-artikkelin pääpointti on kuitenkin se, että sekä työnantajat että työntekijät tukevat nykyistä työterveyshuoltoa. Siksi tth:a on käytännössä mahdoton kieltää. Miksi työntekijät tätä kannattavat ja kieltäisitkö sinä?

Sairausvakuutusmaksun lisäksi yritykset maksavat merkittävän summan työterveydestä myös vastikkeellisesti.

Eri järjestelmien piirissä oleva väestö on (case-mixiltään) hyvin erilaista, eikä lukuja pidä tässä mielessä vertailla. On kuitenkin ihan hyödyllistä suhteuttaa näitä toisiinsa, sillä kuten HS:kin, toteaa ”teoriassa” tth:n osuus voitaisiin kanavoida myös julkiseen soteen. Olisiko summa riittävä?

Teoriassa - jos työterveyshuoltoa ei olisi - voitaisiin toki vastaava summa kerätä verotuksella ja allokoida esim. julkiseen soteen. HS:n jutun pointti taitaa kuitenkin olla se, että työterveyden rahoitus tulee korvamerkittynä sairausvakuutuksen kautta, millä vahva kannatus. Tässä se ”difference”.

Tuollaista tilastoa meillä ei ole, mutta sellainen pitäisi kyllä tehdä! 📊

Vuonna 2023 työterveyshuollon piirissä oli Kelan tilastojen mukaan 2,1 miljoonaa työntekijää.

Työntekijää kohti työterveyshuollosta maksettu korvaus oli keskimäärin 226 euroa.

Julkinen terveydenhuolto maksoi HS:n mukaan 2923 euroa asukasta kohti vuonna 2023.

Uutisen otsikointi ”Lääkärikokeilu ei villinnyt yli 65-vuotiaita” on aika erikoinen ensikuukausien luvuista. 🤔 Seniorikansan ”villiinnyttämistä” lääkärikäynteihin ei pidä tavoitellakaan. Kokeilun tiedot käyntisyistä viittaavat siihen että Suomessa on piilevää hoidontarvetta - valitettavasti.