Vammattomien ihmisten tulisi tottua elämään, jossa eri tavoin vammaisia ihmisiä on heidän joukossaan aivan kaikkialla.

Mainosta 🙂 Huomenna miekkariin! Sulla epäluottamuslause hallitukselle? Tuu näyttämään se huomenna!

Sunnuntaina 18.5. järjestämme Helsingissä Epäluottamuslause-suurmielenosoituksen, joka kokoaa yhteen hyvinvointivaltion purkamista, suurituloisten veroalennuksia…

Työkykyä vai ennakkoluuloja? Miltä näyttäisin työnhakijana, jos ottaisimme pois 20 vuotta iästäni ja tarkastelisimme vain osaamistani? Olen liikuntarajoitteinen ja kuljen invamopolla. En kykene kävelemään tuetta, mutta teen työni käsilläni. Olen työskennellyt yli 30 vuotta graafisen suunnittelun, markkinointiviestinnän ja multimedian parissa. Olen kouluttanut alani opiskelijoita eri korkeakouluissa, muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa, ja oppilaitani on ollut noin 4000. Lisäksi olen ollut valokuvaaja sekä ammatikseni että harrastuksena yli 50 vuotta. Minulla on ollut myös oma matkatoimisto. Silti, kun asioin julkisilla paikoilla, moni ei näe minua ohi invamopon. Minulle puhuttaessa huudetaan, vaikka kuuloni on kunnossa. Kun kysyn tuotteesta kaupassa, vastaus kohdistetaan avustajalle tai taksikuskille. Tämä kertoo asenteista, jotka estävät monia vammaisia pääsemästä työelämään. Työllistämisen esteet ja mahdollisuudet Vammaisten ja toimintarajoitteisten työllistämiseen liittyy valtavia ennakkoluuloja ja rakenteellisia esteitä. Monet eivät edes päädy työnhakijoiksi, koska eläke estää työttömyysturvan, ja osa vammaisista joutuu eläkkeelle jo 16-vuotiaana. Tämä tarkoittaa, että he eivät koskaan välttämättä saa mahdollisuutta edes hakea työtä. Työllistämistä voidaan kuitenkin tukea monin tavoin. Työympäristöä voi muokata esteettömäksi, ja työnantaja voi saada taloudellista tukea näihin muutoksiin. Työsuhteet voivat olla joustavia, ja palkka voi määräytyä työehtosopimuksen mukaisesti mutta suhteutettuna työntekijän työkykyyn. Kehitetyt toimintamallit ja ratkaisut Olen ollut mukana kehittämässä Suomeen Työkanavaa, joka perustui Ruotsin Samhall-malliin. Sen hallitus päätti lopettaa, mutta Kehitysvammaliiton kehittämä toimintamalli jatkaa tätä työtä. Mallissa on pieniä työllistämöitä eri paikkakunnilla ja useilla tasoilla, jotta työskentely olisi kaikille mahdollista. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja Kirkkonummella on paljon potentiaalia vammaisten ja toimintarajoitteisten työllistämiseen. Paikalliset yritykset, yrittäjät ja kunta voivat toimia aktiivisesti ja hyödyntää käytettävissä olevia tukimuotoja. Jo nyt jotkut kauppaketjut ovat palkanneet vaikeammin työllistyviä, ja tämä on osoittanut, että oikeilla ratkaisuilla työ voidaan sovittaa tekijälleen sopivaksi. Tarvitaanko asennemuutosta? Vammaiset ja toimintarajoitteiset ovat valtava käyttämätön työvoimaresurssi. Kyse ei ole pelkästään tukitoimista tai hyväntekeväisyydestä, vaan todellisista kyvyistä ja mahdollisuuksista. Esteitä voidaan poistaa ja työnteon muotoja mukauttaa, mutta se vaatii osaamista ja ennen kaikkea asennemuutosta. Lisätietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Anni Kyröläisen tekemästä tutkimuksesta vammaisten työllistymisen esteistä: TEM-raportti 2020 sekä hänen yrityksestään Riesa.io. On aika nähdä ihminen taitoineen, ei vain hänen apuvälineitään.

YouTube video by Solnesko _

YouTube video by Invalidiliitto ry

TikTok video by Katjarantala

Hallitus hakee vajaan 200 miljoonan euron edestä uusia säästöjä sosiaalipalveluista ja erikoissairaanhoidosta.