Joo, aika hauska uudistus verottajalta katsoa, millaisia vastineita maksamillasi veroilla on menopuolella. En ole ennen tätä huomannut.

Siksi eduskunnan tietopalvelu käsittääkseni julkistaa vain ne vaikutusarviointilaskelmat, joihin julkisuudessa viitataan. Sitä en tiedä, ulottuisiko julkisuuslaki muihin. Kaipa, jos niitä joku kyselisi...

Harmi kun en muista, millaisesta tilanteesta oli kyse. Mutta muistan hyvin kyseisen ajatuksen ja olin vähän ihmeissäni. Jostakin rakennepolitiikan jutusta oli kyse - ja kollega rakenneyksikkö BO:lla Ruotsissa. Kai mä sen oikein ymmärsin...

Mutta on tiukassa julkisuuslaissa myös mahdollista päätyä ei-toivottuihin lopputulemiin. Silloin kun on politiikkapohdintoja, joista haluaa tietää vaikutuksia, mutta ei halua vielä julkista keskustelua, tiukka laki voi tarkoittaa ei toistettavissa olevia raportointimuotoja. Se ei ole hyvä.

Joo, ihan tuota en tarkoittanut sähköpostiesimerkillä. Eli tietopyyntöjä tehdään muustakin kuin vaikutusarvioinnista. Kerran vaan katselin vierestä kun tietopyyntö käsitti kaikki asiaan liittyvät dokarit, mikä tarkoitti isoa kasaa myös sähköpostiviestittelyä. Mietin kuka ne lukee... iso printtaus

Suomessa on annettava valmisteluun liittyvät sähköpostit, merkittävät väliversiot jne, jos vaan joku pyytää. Joten julkisuuslaki on tiukka. Ja monessa asiassa hyvä niin.

Siitä on nyt jonkin aikaa kun oltiin kollegojen luona Ruotsissa (olin silloin VM:ssä eli reilusti viime vuosikymmenellä) ja silloin vertailtiin. En valitettavasti esimerkkejä enää muista, mutta niitähän voi nyt kysyä. Ihan mielenkiintoista olisi kuulla nykyvertailua.

Mutta lähemmässä tarkastelussa on tosi paljon samaa, vaikka Suomi onkin selvästi nyt se köyhempi näissä vertailuissa....

Se mikä itseäni hätkähdytti toiseen suuntaan Suomi ja Ruotsi -vertailussa, on Suomen paljon voimakkaampi nojaaminen julkisuuslakiin. Ainakin näin olin ymmärtävinäni. Ruotsissa valmisteludokareita ei ole pakko antaa samassa mittakaavassa, jolloin on erilaisia tarkastusorganisaatioita enemmän.

Minäkin olen samaa mieltä Suomen niukemmista resursseista. Mutta syyn olen tulkinnut eri tavalla. En tarkoituksellisena ulkoisen tarkastelun pienenä pitämisenä. Pikemminkin rahaa ei ole haluttu käyttää ja arvoa ei ole samalla tavalla ymmärretty (tai priorisoitu rahat toisin).

Mitä ajattelet ulkoisella syynillä? Jotain jälkikäteistarkastelua?

Ja Ruotsissa on näköjään kiva tapa järjestää striimattava debatti raportin pohjalta valtiovarainvaliokunnasta. Se löytyy täältä: www.riksdagen.se/sv/webb-tv/v...

Onnittelut!

Vasen oikee, vasen oikee, vasen kanta, oikee kanta..