Tällaisen ekosysteemin voisi perustaa jonnekin, missä sen vaihtoehtoiskustannus olisi merkittävästi pienempi.

Ylivoimaisesti suurin hyötyjä ovat mökkiläiset, eivät muut kaupunkilaiset.

Kaikki olisivat sitä mieltä, että raha pitäisi käyttää sote-palveluihin tai kouluihin tai alentaa kaikkien kuntaveroa.

Olemassa olevia mökkikyliä pitää tarkastella samalla kriteerillä. 3/3

Alueet voisi kaavoittaa asuinkäyttöön. Tämä helpottaisi asuntopulaa ja toisi tonteista kaupungille rahaa, jonka se voi käyttää palveluihin.

Kukaan ei ole sitä mieltä, että jos kaupunki nyt saisi vaikkapa 50 miljoonaa perintönä, tämä raha pitäisi antaa muutamalle mökkeilijälle.2/

Voi luoja.

En tiedä kenen kanssa olet puhunut, mutta todennäköisesti et minun.

Se, että hissi todennäköisesti nostaa asunnon arvoa, ei ole ulkoisvaikutus.

Sinänsä hisseihin ei liity varsinaisia ulkoisvaikutuksia. Hissit ovat hyödyllisiä ja voittoa tavoittelevat rakennuttajat rakentavat kerrostaloihin hissejä, koska hissistä koituva asuntojen hinnan nousu kattaa kustannukset ja lisää voittoja. 5/

Entä pitäisikö tukien riippua tuensaajan tulotasosta? Minun vaikea nähdä tehokkaana politiikkana sitä, että annetaan hissiavustuksia kaikenlaisille taloyhtiöille.

Tässä muutamia avoimia kysymyksiä ennen kuin päädytään siihen, että meillä on liian vähän hissejä. 4/

Emme myöskään tiedä, onko hissien jälkiasennus tehokkainta politiikkaa sote-menojen ehkäisyn kannalta vai voisiko ihmisiä esimerkiksi kannustaa muuttamaan hissitaloihin tai yksikerroksisiin taloihin ennen kuin hissittömässä kerrostalossa asuminen käy mahdottomaksi. Vanhuushan ei tule yllätyksenä. 3/

Tuella on tietenkin myös fiskaalinen vaikutus, emmekä ymmärtääkseni tiedä hissittömyyden vaikutusta sote-menoihin. 2/

Kyllä, kyseessä on niin sanottu fiskaalinen ulkoisvaikutus. Vähän eri asia kuin mitä yleensä tarkoitetaan ulkoisvaikutuksella.

Mutta tästähän ei voi vielä päätellä, että hissitaloja on liian vähän tai että meidän pitäisi julkisesti tukea hissiasennuksia niin kuin nykyään tehdään. 1/

Tietenkin. Mutta en ole nähnyt missään minkäänlaista arvioita haitoista ja hyödyistä.

Ja mikä pahempaa, minimikoon kasvattamista ehdottavat ihmiset, eivät näytä edes olevan tietoisia mahdollisista haitoista tai vaikutusten monimutkaisuudesta.

Analyysi on ollut tasoa isompi parempi.

On lopulta epäselvää, mitä tarkkaan ottaen tapahtuisi minimikoon säätämisen myötä. Kukaan ei tiedä.

Mutta on naivia ajatella, että ainoa vaikutus olisi se, että kaikilla olisi paremmat asunnot eikä mikään muu muuttuisi. 6/6

On ilmiselvää, että ulkopuolisina emme tiedä, pitäisikö jonkun kuluttaa enemmän asumista ja vähemmän kaikkea muuta, etenkin kun puhutaan yksinasuvista aikuisista. 5/

On hämmästyttävää, millaisella varmuudella moni näyttää tietävän, että tämä vaihtoehtoinen maailma on parempi.

Jos joku ei halua isompaa ja vähän kalliimpaa yksiöitä, hän asuisi ehkä huonommalla sijainnilla tai kimppakämpässä. Onko tämä heille parannus? Emme tiedä, tuskin. 4/

2. Siltä osin kuin yksiöissä asuisi samat ihmiset kuin nyt, nämä ihmiset käyttäisivät enemmän rahaa asumiseen ja vähemmän rahaa johonkin muuhun. Parempaa asumista, mutta vähemmän muuta hyvää. 3/

Asukkaiden näkökulmasta kontrafaktuaali eroaa nykytilanteesta kahdella tavalla:

1. Kaikilla pienissä yksiöissä nyt asuvilla ei olisi varaa tai halukkuutta maksaa vähän isommasta ja kalliimmasta yksiöistä. Näin ollen yksiöissä asuisi osittain eri ihmiset kuin nyt. 2/

Kuulen mielelläni negatiivisista ulkoisvaikutuksista, kunhan kaikki keskustelijat tietävät, mitä ulkoisvaikutus tarkoittaa.

En ole vielä nähnyt yhtään vakavasti otettavaa lehtijuttua, joka osoittaisi että asukkaat ovat tyytymättömiä näihin uusiin asuntoihin.

Päinvastoin on ollut juttuja jossa asukkaat kertovat olevansa tyytyväisiä.

Mikä ongelmatilanne? Että on ostanut vahingossa omasta mielestä huonon asunnon tai maksanut vahingossa asunnosta liikaa?