Kiitos, upea palaute!

Ainoastaan korotukset!

Tiukkaa tulee olemaan BSW:llä ja FDP:llä päästä 5% äänikynnyksen yli.

Kiitos nostosta! Missään tapauksessa palautetta ei tule liikaa. 🙂

Ja Mikko Majander arvioi teoksen Helsingin Sanomiin. www.hs.fi/taide/art-20...

Kuukausi sitten Herman Raivio kirjoitti arvion Suomen Kuvalehteen.
suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/ki...

Mutta keskeinen osa ongelmaa on myös EU:n institutionaalinen arkkitehtuuri, joka mahdollistaa kiristyksen yksimielisyyttä vaativissa kysymyksissä. Tästä syystä myös Suomen olisi syytä tukea uudistuksia tällä sektorilla. 16/16

Osittain Unkarin kasvavassa painoarvossa on siis kyse uudesta geopoliittisesta tilanteesta – illiberalismille on kysyntää Venäjällä, Kiinassa... ja Unkarin toiveiden mukaan myös 2024 presidentinvaalien jälkeisessä Yhdysvalloissa. /15

Äänioikeuden menetys on tärkeä skenaario, sillä se voisi avata tien ns. Passarelle-lausekkeelle, jotka mahdollistavat siirtymisen määräenemmistöpäätöksiin tietyillä ulkopolitiikan lohkoilla. Näitä voisivat olla esimerkiksi Venäjä-pakotteet. /14

Puolan uuden hallituksen myötä Unkarin asema on kuitenkin heikompi. Artikla 7:n mukainen menettely, joka viime kädessä voisi johtaa äänioikeuden menettämiseen neuvostossa, on tullut jälleen uudella tavalla mahdolliseksi. /13

Onko ratkaisuja? Yksi vaihtoehto on pidättää edelleen EU-varoja ja vaatia aloitteiden hyväksymistä. Toisaalta tämäkään vaihtoehto ei mene juurisyihin vaan vahvistaa Unkarin “transaktionaalista” lähestymistapaa. Se voi olla silti järkevämpi, pienempi paha. /12

Silti konkreettisesti Unkari on riippuvainen EU:sta (78 % viennistä EU-sisämarkkinoille), ja ns. kovan paikan tullen sen viiteryhmä on Eurooppa. /11

Ongelman juurisyy on, että EU:n nykyinen institutionaalinen arkkitehtuuri mahdollistaa Unkarin strategian. Yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä – laajentumisessa, budjetissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa – sillä on de facto veto-oikeus. /10

..ja toivottaa myös Kiinan investoinnit tervetulleiksi. Lokakuussa Unkari osallistui ainoana EU-maana Kiinan Belt and Road -investointiohjelman huippukokoukseen, jossa Orban myös tapasi Putinin. /9

Orbanin ajattelua voidaankin kuvata keskikokoisen valtion strategiaksi: ajatuksena on, että geopoliittinen fragmentaatio nostaa tiettyjen vaa’ankieliasemassa olevien valtioiden painoarvoa. Unkari hyötyy sisämarkkinoista, mutta se voi tehdä Venäjän kanssa energiayhteistyötä... /8