Hyvin avattu sitäkin, miksi tällainen lukko tarvittiin vielä EU-sääntöjen päälle. EU-komission toiminnassa on aina ollut jonkin verran vaikeasti ennakoitavaa tulkinnallisuutta, mikä on tuonut liikkumatilaa myös kansalliseen politiikkaan ja debattiin. Nyt parl. sopu sitoo kaikki mukisematta kuriin.

Outo tilastoilmiö kenties lisääntyneen työttömyyshuolen taustalla: yhä useampi vastaa kysymykseen "kyllä".

Mutta kenties tämä onkin sitten EU-sääntöjen eikä velkajarrun vika...

Tämä oli kyllä sekavaa...Toisaalta ymmärsin, että useampi ennustettua heikomman kasvun vuosi olisi se tilanne, jossa Husqvarna-luokan 18 miljardin sopeutukset iskisivät päälle. Mutta tällöinkin jotkut poikkeusklausuulit aktivoituisivat.

Tai okei: noin vuoteen.

Juuri valtakunnanradion ohjelmasta kuulin, että tämä on etelän metian ja ukrainalaisten vika.

Onnea ja menestystä Antti!

"Suomessa haetaan nyt uudenlaista tasapainoa minän ja meidän välillä."

Kolmannen tien susihenki kertoo, että uudistuksia on tehtävä, mutta samalla kaikki on pidettävä mukana.

Vasemmiston kasvukeskustelu on kiinnostavaa ja tärkeää. Paikoin tuntuu silti että kasvukritiikki hautaa alleen liudan oleellisia kestävämmän talouspolitiikan suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.

Opetus ei ole, että puhutaan vain abstraktista kasvusta. Oleellista ei ole talouskasvu suureena vaan materiaalinen todellisuus sekä se, miten talouden aineenvaihdunta saatetaan kestävällä tolalle tavalla, joka pitää ihmiset mukana. Tuottaisiko tällainen investointihanke myös talouskasvua? Totta kai.