Mainio esitys em verkostohyödykkeiden perusmallista löytyy tästä klassikosta: en.wikipedia.org/wiki/Informa...

Kirja on vuodelta 1999, mutta kun vaihtaa esimerkkifirmat niin toimii yhtä hyvin nykyajassa.

Ilmiön toinen puoli, jota ei ole perusmallissa eikä Doctorowin tarinassa:
Uusien palvelujen käyttäjät ovat erilaisia. Netin alkuaikoina monet arvostivat osallistumista ja ärsyyntyivät mainoksista. Massat tulivat perässä ja arvostivat helppoa kulutusta. Ne firmat menestyvät jotka sopeutuvat.

Oli myös mainio kollokvio toissa vuonna. Silloin Kreiner esitti.

Joo, lukukausimaksut saisi vähentää veroista.

Tämä on niin yleinen ja tärkeä vaihtoehtoiskustannuksen muoto, että sillä on oma termikin - "off-budget spending", budjetin ulkopuoliset menot. Suosittua varsinkin kaupungeissa, jotka sattuvat omistamaan paljon arvokasta maata.

(Lainaus kirjoituksestani KTTO ry:n "tieni taloustietelijäksi" historiikkiin, 2020)

Jahas erikoista, linkki "Rodrik-juttuuni" on näköjään deletoitu niin & näin sivulta. Onneksi olin laittanut tiedoston talteen, tässä sitten "piraattikopio"
aalto-econ.fi/tervio/niin-...

Pohjoismainen ideaali, auta ihmistä älä toimialaa, on vaihtoehto tulleille ja sen lähisukulaiselle luddismille. USAn porskuttavan talouden riskinä on, että se on osaksi saavutettu säästämällä suojasta vastareaktioille. Josta voi tulla iso lasku niillekin, jotka pitkään nauttivat alemmista veroista.

Kirjoitin tästä vuonna 12 Niin&näin jutussa "Kauppapolitiikka ja hyvinvointi"
netn.fi/issue/niin-n...

"Rodrikin argumentti vaatii päteäkseen erityisen kombinaation toimivuutta ja toimimattomuutta politiikan eri osa-alueilta." Reaaliprotektionismi ei sitten toteuttanut tuota kombinaatiota.

Muunsin formaatiksi mp4 ja lyhensin, koska Bluesky. Kansikuvan teki DALL-E.

Koko keskustelun voi kuunnella tästä
drive.google.com/file/d/1QV33...

Lähteet
"Työpaikkaterminaattori tulee" (2017)
blog.hse-econ.fi/8023.html?p=...
"Kuka hyötyy automaatiosta?" (2018)
blog.hse-econ.fi/8254.html?p=...

Juu ehdin kyllä. Mitään selviä taloustieteellisiä virheitä en huomannut, vaikken kaikkea ihan samalla tavalla painottaisi. Totta kai kirjoittajansa näköinen kirja, hyvä niin.

Pikkufiba: Otanmäessä suljettiin vanadiinikaivos ja rikastamo, ei paperitehdasta.

Tästäkin asiasta opin lisää kirjasta, ks luku 3.5. Myös Bulevardin puurivit olisivat nykyään laittomia, koska ne eivät täytä ehdotonta "6 metrin etäisyys rakennuksista" miniminormia. Pointti oli, että joustavampia sääntöjä tarvitaan ja Hämeentiekin on siitä hyvä esimerkki.

Ei sattumaa, että japanilaiseen kaupunkiin kuuluu myös markkinaehtoinen pysäköinti. Voisiko Malmin kentän alueesta tehdä "japanilaisen" kaavoituksen koekentän? Siitä voisi tulla Pohjois-Euroopan paras uusi kaupunginosa. @otsokivekas.bsky.social