Mielenterveysongelmien perusteella pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Vuonna 2014 heitä oli vajaa 59 000, viime vuonna yli 100 000. Kasvua ovat 2020-luvulla ajaneet ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot.

2/

Kyllä, 6kk vanhoja pikku-ukkoja! Kiitos ❤️

Tuloliikkuvuuksista löysin tämän kirjoituksen: labore.fi/wp-content/u...

Mielenkiintoinen artikkeli. Vuodet 1941-1946 ovat olleet kyllä Euroopassa erikoista aikaa, Suomessakin vielä sodittiin silloin.

Niin, eikös ole (ja aina ollut?) melko todennäköistäkin, että köyhien lapsista tulee köyhiä ja rikkaiden lapsista rikkaita? Joskus muistan kuunnelleeni tutkimusseminaaria, missä käsiteltiin näitä sukupolvien liikkumisia eri tuloluokissa. Täytyy kaivaa jostain tämä paperi.

Totta! Lisäksi tekoälyltä voisi kysyä miten tutkintorakenteita tulisi uusia tutkielmien osalta. Liitteenä yhteenveto!

Kyllä! Tulkinta on että heikoimman hyvinvointia maksimoidaan.

Avaat ja hahmotat asiaa erinomaisesti! Vaikka markkinat ovatkin alttiita tehottomuuksille esim. epäsymmetrisen informaation ja ulkoisvaikutusten vuoksi, niiden säätely on (sanoisin) jossakin määrin hallittavaa. Tietysti aina ei ole helppoa tunnistaa mistä tehottomuus kumpuaa.

Onnittelut ja menestystä uuteen työhön Juhana!

Ehkä vähän omantakeista kieltä käytin, mutta rawlsilaisella tehokkuudella tarkoitin allokaatiota joka maksimoi rawlsilaista sosiaalista hyötyä (max-min social welfare function).

Jos puhutaan todella niukoista hyödykkeistä, niin markkinat saattavat allokoida ne kaikki kaikista rikkaimmille ihmisille jotka pääsevät niistä hyötymään. Ja jos tehokkuus tarkoittaa reilua jakoa, niin markkinat ei pelkästään luo epätasa-arvoa vaan myös toimii epätehokkaasti tässä mielessä.