Georgiana Houghton

I watched Witches of Eastwick which was very hard to read for me.. so many layers.

Kieltäytymisen kautta syntyy taidetta. Mutta on kuunneltava tarkkaan, mistä päin tuuli puhaltaa, koska hiekasta tehdyt linnoitukset hupenevat murunen kerrallaan. Kuuntelenko tuulta, vai tunnenko sen poskellani muutenkin, hautaudun hiekkaan.

Alexandra Ionowa: Kehittyneen ihmisen unitila (1950)

🪐

Tänään

Kirjoitusprosessit ovat niin herkkiä, hauraita. On jotenkin ihotonta. Kaivaa sisälmyksiä paperille ja antaa muille. Sitten vahvistaa sitä, luoda sille ihoa ja nahkaa. Kierroksia ja kierroksia.

Olen kirjoittanut näytelmääni. Se on outo, vimmainen ja surrealistinen. Se käsittelee äärimmäistä loppua. Nyt laitankin sen hetkeksi lepäämään ja suuntaan huomiota toisiin teoksiin. Ajatukset sinkoilee suuntaan jos toiseen! Suurella vimmalla, sitten toisaalta lakonisella lamaantumisella. Tyhjyys.

Luvussa nyt. Yksityiskohtainen ja avaava. Olen tutustunut viime aikoina enemmän Ruotsin kulttuurielämään, 1800-luvulta tähän aikaan. Misogynia, konservatiivisuus, vallanhimon monisyisyys ja eri hallinnan tavat ovat olleet mielessäni. Me too ’backlashasi’, mietin nykytilaa.

Choice of song for today

From Ana Mendieta’s Silueta series.