67 % vastanneista pitää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja eläinten hyvinvointia tärkeämpänä kuin metsästysperinteiden säilyttämistä.

Eläimiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi metsästys herättää yleistä turvallisuutta koskevaa huolta, sillä vain 31 % kokee olonsa melko turvalliseksi ulkoillessaan metsästyskauden aikana ja vielä suurempi osa (39 %) välttää ulkoilua kokonaan.

Vastaajista 64 % tahtoo, että metsästys rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa riippumattomat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet lajin olevan uhka ympäristölle tai kansanterveydelle, ja näin ollen selvästi vaatii huvimetsästyksen lopettamista.

Vielä suurempi joukko (75 %) vaatii sellaisten metsästysmenetelmien kieltämistä, jotka aiheuttavat ylimääräistä kärsimystä luonnonvaraisille eläimille (luolakoirametsästystä, liima-ansat jne.)

Kymmenessä Euroopan maassa maaseudun asukkaille tehdyn kyselyn vastaajista 70% ajattelee, että jokainen luonnonvarainen eläin on tunteva olento, jota tulee suojella ja toivoo, että ei-tappavia ja inhimillisiä tapoja hallita luonnonvaraisten eläinten kantoja tutkittaisiin ja otettaisiin käyttöön.

Ruotsissa tehdyt tutkimukset karhuista esimerkiksi osoittivat, että metsästys johti luonnonvalinnan vääristymiseen, muutoksiin eläinten käytöksessä ja vaikutuksia lisääntymiskykyyn.

Tämän lisäksi eläimiä loukkaantuu vakavasti metsästyksen yhteydessä. Metsästys on harrastus, joka aiheuttaa mittavaa kärsimystä eläimille ja ihmisille. Samalla metsästys häiritsee ekosysteemien tasapainoa.

Tässä tapauksessa uhri oli metsästäjä, mutta kyseessä olisi saattanut olla myös joku muu luonnossa oleva henkilö. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 5–20 vakavaa metsästysonnettomuutta. Luonnossa tapetaan noin 600 000 nisäkästä ja yli miljoona lintua joka vuosi.

Susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi (EN). Uhanalaisia lajeja tulee hoitaa siten, että yksilöiden määrä luonnossa lisääntyisi ja lajien kannat muuttuisivat elinvoimaisiksi.

Tästä huolimatta, maa- ja metsätalousministeriö on nyt lähettänyt lausunnolle hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta. Metsästyslakia esitetään muutettavaksi niin, että suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä.

Tämä johtuu muun muassa kannan yllättävän voimakkaasta jakautumisesta kahteen eri osapopulaatioon. Tämän vuoksi Länsi-Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikommalla tasolla kuin Itä-Suomen.

utkimusten mukaan susikanta kyllä kasvaa, mutta sen geneettinen monimuotoisuus heikkenee. Suomen susikannan perimä on köyhtynyt ja sen tulisi kasvaa merkittävästi nykyisestä, jotta kanta säilyisi geneettisesti elinvoimaisena.