❤️

Kyllä oli Augustinus länsimaisen ihmisen murhenäytelmän äärellä tämän näin täydellisesti kuvatessaan.

Kiitos Ville tästä!

Joo kyllä tuolla värillä kauneuskisat voittaa 🥰

Onpa kauniit 🤩

Heh, mulle toimi aikanaan ruotsinlaiva ☺️ Tekemiset oli äkkiä tehty, syödä ei voinut koko aikaa ja tax freen jälkeen ei voinut suorittaa.

Nykyään osaan rauhoittua helposti

Heh, kiitos luottamuksesta kykyihini ja kuntooni 🙏

On hyvä olla tilanteen päällä ☝️

Eräs tuttavani vältteli lopputyön tekemistä siinä määrin, että siivouksen sijaan aloitteli pientä pintaremonttia. Itse olen pitäytynyt siivouksessa tai siivouksen välttelyssä, riippuen siitä, onko muuta välteltävää. Yllättävän hyvin näinkin voi elää.

Kyllä ihminen voi tahtomattaan joutua tilanteisiin, joissa niin haluaisi siivota keittiön, mutta teknisten esteiden vuoksi ei vaan voi. Ensi viikolla sitten 👍

Ajatella. Tulevaisuuksia, joita ei nuorena varmasti voinut aavistaa. En ole koskaan muuten ajatellut, miten aikaisin meillä oli ilmavoimat.

Mä lohdutan monesti itseäni, että mun kroppa ei tiedä, huvittaako mua juosta vai ei. Että juoksee vaan ☺️

En unohda ikinä etäkoulun nokkahuilutuntia. Kiitos opet 🙄

Nuoria miehiä. Vaikea ajatella olosuhteita, 1920-luvun koneita. Aikamoista.

Miten sitä onkin niin valikoiva muisti näiden koronavuosien kummallisuuksien kanssa. Pataleipä. Vessapaperit. Lapset sai maskeja koulusta. Koronavilkku vilkutti.

Ei se kato nollasta lähde. Tuntuu pari lenkkiä siltä, mutta äkkiä se siitä entiseen malliin. Ja paremminkin. Perkele.

Se on jännä tunne lapsuuden maisemissa, sellainen ’tuttu vieras’. Paikat näyttää tutuilta, ihmisetkin, mutta elämä on ihan vierasta eikä sitä oikein enää tunnista. Eikä enää itse sovi siihen kuvioon, on tosiaan muuttunut.

Aivan totta.

Lisäksi toistaa kaavaa, jossa ongelman ilmetessä toista syytetään (kovaäänisesti) asiasta, millä ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa. Esimerkiksi pukeutumisesta. Sitten huomio kiinnitetään vain ja ainoastaan tähän, jotta varsinainen asia katoaisi.