Fingrid valmistelee uudistusta liittymismaksuihin, jolla verkon vahvistuskustannuksia siirretään yhä enemmän liittyjille: www.fingrid.fi/globalassets...

Sähkön siirron hinnoittelussakin ollaan menossa kohti tehoperustaisia liitymismaksuja, joten laitosten vaatimia sähköverkkoinvestointeja vähenevässä määrin sosialisoidaan muiden maksettavaksi. END

Samaa mieltä siitä, että ulkoisvaikutukset (ympäristövaikutukset) hinnoiteltava ja minimoitava. Hinnoittelua voisi edistää esim. maankäytön muutosmaksuin ja minimointia tehdään jo varsin syvällisesti YVA-menettelyissä. 4/

Työtä arvoketju tuo varsinkin operointivaiheessa suhteellisen vähän ‬suhteessa investoitavaan pääomaan. So what? Eivät ne ainakaan vähennä työpaikkoja tai estä työpaikkojen syntymistä muualle talouteen. Miksi syntyneet työpaikat per investoitu pääoma olisi edes relevantti mittari? 3/

Tätä lisätuottoa jää Suomeen mm. maanvuokratuloina, kiinteistöveroina, yhteisöveroina ja palkkatuloina. 2/

Ja: Sektorikohtaisilla päästöillä ei ole merkitystä. Olennaista ovat kokonaispäästöt. Kun hiilelle on (jos olis) sama hinta kaikkialla, vähennetään päästöjä siellä, missä se on kustannustehokkainta sitä mukaa, kun hintaa/kattoa lasketaan. Vähennyksiä on siis tähän mennessä tehty muualla.

Teollisuuden tukeminen laajamittaisesti alihintaisen, veronmaksajien rahoilla rahoitetun, ydinvoimasähkön muodossa taas ei kuulosta edes alkuun markkinaehtoiselta ja tehokkaalta tavalta luoda edellytyksiä kestävän talouskasvun turvaamiseksi.

Luulen, ettei ydinvoima tässä pärjäisi korkeiden kiinteiden kustannusten takia, mutta voisi toki osallistua huutokauppaan. Minulla ei tietysti ole mitään sitä vastaan, vaikka ydinvoima pärjäisikin.

Jos vakavien häiriöiden varalle halutaan lisää toimitusvarmuutta, jolle on ilmeinen yhteiskunnallinen kysyntä, markkinaehtoinen (tehokkain) tapa ratkaista asia on järjestää teknologianeutraali huutokauppa ylläpidettävälle tuotanto- tai alassäätökapasiteetille.

It was nice to make moral choices when one didn’t have to pay for them.

Oispa ollut kiva, kun EU:ssakin ois hoksattu kokonaispäästöjen olevan ilmastonmuutoksen kannalta ratkaiseva tekijä - Ei tietyn kapean sektorin laskennalliset päästöt.

Mikä ois parempi🤔

I see👍 In terms of policy recommendations, however, it’s important to recognize that CfDs transfer the finite resources (here the ability to take risk) of govs to producers/consumers so in that sense they are subsidies like money transfers/tax cuts/soft loans etc.

”Better terms” may mean for example (ceteris paribus) higher price, longer tenor, no inflation risk and lower collateral requirements compared to other hedging methods in the markets.

When thinking about whether CfD is a subsidy or not, comparing the revenue under it to the spot market revenue is not a fair comparison.
CfD agreement should be compared to other products (PPAs etc) at the time of signing.

In my opinion, transferring risk from an investor to the government is a subsidy if the transaction has better terms for the investor compared to what they would’ve been in the markets.

However, in renewables, it’s an effective subsidy worth using if subsidies are needed.

Before diving deep into the inefficiencies in risk allocation, I suggest to first check whether, with reasonable assumptions, the costs of offshore wind are lower than the profile-adjusted value of produced electricity in DK even with low risk premium.

I’m a bit sceptical about that equation.