Joo, näinhän se on.

Kovaa julistusta jälleen :D Toki mietin vaikka Harvey Pekarin tapauksessa, että eikö siinäkin oo nimenomaan sellainen tikusta asiaa -lähestyminen kunniassaan, ja sitä pidetään koko omaelämäkerrallisen sarjakuvan suunnannäyttäjänä, vaikkei oo erityisen raflaava elämä eikä raflaava kerronta.

Ihan hyvä kyssäri. Luulen, että johtuu vaan siitä että harva haluaa vetää ihmisten katseita huonoimpiin puoliinsa. Toki siihenkin voi mennä liian syvälle ja sit se tuntuis varmaan väkinäiseltä jos oikein keksimällä keksii ryönää. Musta näissä pysyy sellainen autenttinen tasapaino kuitenkin.

Kiitos Paavo! Ei olisi Hyllyykään löytänyt muotoaan ja tarkoitustaan jos Ahvenaario ei olisi aikoinaan kirittänyt ja asettanut standardeja laadukkaalle sarjisbloggaukselle.

Kiitos nostosta Henkka!

Kiitos Aasa! Lämmöllä muistelen aikoja jolloin blogeja oli useampia, mutta aika aikansa kutakin. Ja minä pidän tupaa lämpimänä, jos tänne bloggaamaan haluaiskin joku vielä palata.

Kiitos Sami!

Kiitos kauniista sanoista!

Kiitos! Ainakin kiistatta olet ollut vetämässä pahaa-aavistamatonta kättäni syvemmälle sarjakuvan mutiin kun vähän varovaisesti veden lämpötilaa kerran kokeilin.

Kiitos paljon! Ja many more tulossa!

Onnekasta, sinulla on vielä edessä siis upeita kokemuksia!

Aina kun otan jotain muuta kun paistettua riisiä, päädyn toivomaan että oisin ottanut paistettua riisiä