Bluuttauksen muotoilu toki kärjistävä. Emme tiedä mitä tuottavuuskasvu olisi ilman toimistotyöntekijöiden panosta (mm. tki). Tai vastaako aiempaa useampi suomeen sijoittunut toimihenkilö ulkomaantoiminnoista.

Selkää on kuitenkin, että toimistotyöntekijöiden määrä on kasvanut suhteessa tuotantoon.

Palkoista puhuttaessa inflaation huomioiminen kuuluu asiaan, mutta yritysten voittoja ja osinkoja käsitellään turhan usein ikään kuin inflaatiota ei olisi olemassa.

Tuo keikka jäi mieleen hyväntuulisena ja leppoisana tapahtumana. Samana syksynä vaihdossa Kanadassa ja pari halifaxlaista kaveria kuskasi katsomaan kuuluisaa majakkaa ja miten hyvältä Sprawl II autossa kuulostikaan!

Veroaste Kiinassa on muuten noin 20 % (vrt. Suomi 42 %).

Mahdollisille elvytystoimille siis budjettirajoitteita.

Kiinalla toki varallisuutta valtion sijoitusrahastossa (1,3 biljoonaa dollaria), sosiaaliturvarahastossa (0,5 bilj.) ja keskuspankin valuuttareserveissä (3,2 bilj.), joskin näillä lähtökohtaisesti muita tarkoituksia.

Puolestaan EU:n kemikaali- ja kemiantuotteiden tuotannolle USA tärkein vientikohde, ja viennistä sinne 17 % vuonna 2023.

Tulleista tulisi uusi takaisku kalliin energian ja heikon kysynnän kanssa kärvistelevälle alalle.

Alan tuotantomäärät supistuneet kahdessa vuodessa yli 15 %.

Suuret on vastuut

Jep, epäsuorien vaikutusten arviointi on haastavaa, ja varmasti mentäisiin yli 100 %, jos kaikille aloille näitä laskettaisiin.

Ylen jutussa käsitellään vain viennin suoria BKT-vaikutuksia. Orpo lienee viitannut myös epäsuoriin, joita ovat mm. palveluiden hankinta, investoinnit ja vientitulojen luoma kysyntä. Kun otetaan epäsuorat mukaan KPMG:n arvion mukaan vientiteollisuuden vaikutus 47 % arvonlisäyksestä vuonna 2021.

Orpo on varmasti tarkoittanut viennin suoria sekä välillisiä vaikutuksia. Ylen jutussa käsitellään vain suoria.

KPMG 2022: "Suhteutettuna Suomen kansantalouteen vuonna 2021 vastaa vientiteollisuuden vaikutus noin 47 % arvonlisäyksestä ja noin 42 %".

cdn.prod.website-files.com/5f44f62ce4d3...

Pääkkärissä: "Eikä saksalaisen duunarin kokema inflaatiopiikki paljon suomalaisen duunarin piikistä poikennut."

Saksassa hinnat nousseet 23 % ja Suomessa 16 % vuodesta 2020. Toki Suomen oma inflaatiomittari jossa korot mukana nousi 18 %. Eroa jää silti tässä kontekstissa melkoinen määrä.

Jousto 4,4 %, ja kontrolleilla 2,4 %.

Tässä lisäksi ansiotason ja kaupunkikoon välinen yhteys ilman kontrolleja.