Katsoin nyt minäkin tämän. Jännä tunnelma ja vähän outokin, kun on tottunut jatkuvaan menoon ja melskeeseen. Mutta kiva näinkin välillä, monta huonompaa leffaa olen nähnyt.

Katsoin nyt minäkin tämän. Jännä tunnelma ja vähän outokin, kun on tottunut jatkuvaan menoon ja melskeeseen. Mutta kiva näinkin välillä, monta huonompaa leffaa olen nähnyt.

Jos yksittäisen asuakkaan tarpeen mukaan pitäisi suunnitella hoitajien työvuoro- ja käyntikohdelistat... Ei kuulosta ihan helpolta, kun niitä asiakkatakin on paljon. Entä kun muutkin vaativat?

Todennäköisyys kasvaa vuosi vuodelta.

Taas hieno tunnelmakuvaus!

Kiitos vinkistä!

Minä lopetin aikoinani pyöräilyn just tuon takia. Aina renkaat puhki! Ja kun ne sepelit paikoitellen pysyy kesään asti.

Toissapäivänä pidin kirjastosta poistuessani ovea auki sinne saapuvalle nuorelle naiselle. Tämä katsoi silmiin, hymyili hieman ja nyökkäsi mikroskooppisesti näin kiittäen noin sekunnin kymmenesosan kestäneestä ponnistuksestani. Luulen, että jäin voitolle tässä.

Prkl, ei olis pitäny mainita, nyt se sitten särkee taas!

Katsoin ja tykkäsin

Joo, pitkäänhän oli pientä ja vähän isompaakin kipua, mutta muutama päivä aivan hirveitä! Pelottaa vaan tulevaisuus, diagnoosi, palaako kipu, toimiiko lääkitys... Toivon helpotusta sinullekin.

Mainoslausetta kannattaisi ehkä kuitenkin muuttaa...

Ehkä he ovat vain keskivartoihmistä herkempiä tuntemaan, mikä tietenkin aiheuttaa ahdistusta ja siitä taas helposti seuraa lievityspyrkimyksiä, esim. alkoholilla, mikä taas aiheuttaa helposti lisää ahdistusta tai onnettomuutta.

Mielluummin olisin viettänyt sinun päiväsi.

Taistelin kipua vastaan ja itseni ylös vuoteesta lähes unettoman yön jälkeen. Onnuin laittamaan aamupalan. Pukeuduin, mikä vaati reilusti yli puoli tuntia. Kävin saamassa kortisonia niveliin ja kaksipuolisen A4:n verran reseptejä. Nyt alkaa olla sellainen olo, että voin ottaa pakkasesta aterian.