Onhan keskuksissa ihan merkittäviä työntekijämääriä, jos toimijoiden omiin laskuihin luotetaan. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä osa esim. Googlen Haminan d-keskuksen ilm. 400 - 500 työntekijästä asuu Suomessa pidempään. Esim. sähkärit, LVI, siistijät, vartijat, ruokapalvelut lie paikallisia.

Vastaus on tietenkin: maanomistaja. Metsästys tapahtuu vain maanomistajan luvalla ja ehdoilla.

On kyseenalaista, että maanomistaja saa päättää myös liikkuvien eläinten kohtalosta.

Maanomistaja voi päättää esim. ettei hänen alueella tapeta minkkiä ja supikoiraa, vesittäen torjuntatyön ympärillä.

Metsittäminen, aktiivisestiko? Toki muutamia puulajeja voisi yrittää prosessin nopeuttamiseksi.

Olisi kenties varminta ja edullisinta tavoitella sitovaa ja kestävää kasvillisuutta jättämällä alueet vain sivuun: Alueet kehittyvät osin niityksi, osin pensastoksi, osa (tulva)metsittyy.

Täällä Bluesky:ssa olen ja toimin biodiversiteetti- ja ammattikärjellä. Ehkäpä muutakin, saa nähdä.

Tuore yritykseni BD PRO Oy liittyy myös vahvasti asiaan.

Kiva olla täällä. Toivon, ja omalta osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että täällä olisi parempi meininki kuin X:ssä.

Tunnen oloni kotoisaksi niin metsässä kuin suolla, mutta sielunmaisemani on saaristo. Siellä on myös rakkaimmat projektini: Järvenkarin tukikohta Kotkan Haapasaaristossa ja vieraspetojen poistotyö. Lintuharrastukseni jalostui minkinpyynniksi nähdyn ja koetun, eli linnuston alamäen, saattelemana.

Nykyisen työni suurin kokonaisuus on kasata LUMO-ohjelmat Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. LUMO-ohjelmat ovat 2023 Ls-lain tervetullut uusi avaus alueiden monimuotoisuustyön vauhdittamiseen ja kohdentamiseen. Ohjelmat valmistuvat 2027 loppuun mennessä.