Ostin viisi vuotta sitten sähköauton juuri siksi, ettei ole varaa ajella polttomoottorilla. Lataan pörssisähköllä silloin kun hinta on lähellä nollaa. Ajaminen käytännössä lähes ilmaista. 100000 mittarissa. Kolme huoltoa merkkiliikkeessä á180€. Auto maksoi 20000 ja nyt siitä saisi 10000.

Ostaisin pelkästään jo noiden petankkikuulien takia.
Citroën ELO ennustaa uudenlaisen tila-auton aikakautta
share.google/XtsODAiEbzek...

Näivettynyttä Aleksia keskipäivällä.

Lähde:
Tähdet & avaruus 1/2024
Jouni Räisänen Helsingin yliopisto

Vapautuneen hiilidioksidin määrä tunnetaan huonosti, mutta arvioidaan että ilman metsien raivausta hiilidioksidin määrä olisi jäänyt 280 miljoonasosan sijasta 240 miljoonasosaan. Tällöin ilmasto olisi niin paljon viileämpi, että uusi jääkausi olisi jo alkamassa.

Tähänastisilla hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan vuoden 1750 jälkeen syntyneitä päästöjä. Metsien raivaus peltojen tieltä vapautti ilmakehään hiilidioksidia jo aiempina vuosisatoina ja tuhansina.

100000 vuotta kaukaisemmassa tulevaisuudessa ihmiskunnan vaikutus pienenee. Samalla maapallon radan eksentrisyys suurenee kasvattaen radan vaihtelua. Kokonaan jääkaudet eivät ole loppumassa vaikka seuraavaa saamme odottaa pitkään.

Seuraava auringonsäteilyn puolesta sopiva aika jääkauden alulle koittaa noin 100000 vuoden kuluttua. Hiilidioksidia on silloinkin jäätiköitymisen kannalta liikaa, sitä varmemmin mitä hitaammin päästöjen vähentäminen ihmiskunnalta onnistuu.

Mallilaskelmien mukaan päästöt nostavat tuolloin havaittavaa hiilidioksidisuutta 20 miljoonasosalla, ellemme kehitä tehokkaita keinotekoisia hiilinieluja. Tähänastiset päästöt riittävät ehkäisemään jäätiköitymisen 50000 vuoden kuluttua.

Jos päästät loppuisivat alkaisi hiilidioksidin määrä luonnollisten hiilinielujen takia laskea ensin nopeasti mutta valtamerien ja biosfäärin hiilinielujen kyllästyessä paljon hitaammin.
Nykyisten päästöjen vaikutus näkyisi vielä 100000 vuoden kuluttua.

Seuraava tilaisuus jääkauden alkamiselle koittaisi vasta 50000 vuoden päästä, siinäkin tapauksessa että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi jäänyt vuoden 1750 tasolle eli 280 miljoonasosaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo 450 miljoonasosaa ja se kasvaa nopeasti ihmiskunnan päästöjen takia

Koska maapallon rata on seuraavien kymmenien tuhansien vuosien aikana tavallista pyöreämpi, pohjoisen pallonpuoliskon saama valon määrä vaihtelee hyvin vähän.

Mitä suurempi on hiilidioksidipitoisuus sitä rajummin auringon säteilyn pitää vähentyä jotta jääkausi voi alkaa.
Jääkausien väliset leudommat jaksot ovat yleensä kestäneet 12000 - 50000 vuotta.
Nykyisestä noin 11000 vuotta kestäneestä interglasiaalista on tulossa poikkeuksellisen pitkä.

Kaikki nämä tekijät vaihtelevat jaksollisesti: perihelin ajankohta 20000 vuoden välein, akselin kallistuskulma 41000 vuoden sekä radan eksentrisyys 100000 ja 400000 vuoden jaksoilla.
Jäätiköitymisen säätelee myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus.

Näin tapahtuu kun pohjoisen pallonpuoliskon korkeat leveysasteet saavat kesällä vähemmän auringon säteilyä.
Silloin kun maapallo on pohjoisen kesällä radallaan kaukaisimmillaan auringosta, varsinkin jos radan eksentrisyys on suuri ja kallistuskulma keskimääräistä pienempi.