Aiheesta lisää myös tämän viikon Suomen Kuvalehdessä. suomenkuvalehti.fi/paajutut/maa...

Vrt. pasisaukkonen.wordpress.com/2024/01/19/k...

Kirjoitus kytkeytyy aikaisemmin samalla sivustolla julkaistuun katsaukseen Suomeen muuttaneista Helsingissä ja kaupungin etnisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta. #monikulttuurisuus #vähemmistöt historia.hel.fi/fi/ilmiot/he...

Siksi kaupunkien ja koko seudun on tärkeä seurata kehitystä keräämällä ja analysoimalla tietoa. Havaittuihin ongelmiin täytyy puolestaan puuttua tutkittuun tietoon perustuen.

Tämän dynaamisuuden ja erilaisuuden kanssa on opittava elämään ja toimimaan oikein. Kaupungin ja sen asukkaiden menestyksen kannalta on olennaista, että niin ulkomaalaistaustaiset kuin suomalaistaustaiset löytävät täällä oman paikkansa.

Ihmisiä muuttaa kaupunkiin ja kaupungista, niin suomalaistaustaisia kuin ulkomaalaistaustaisia, niin ulkomailta ja ulkomaille kuin muualta Suomesta ja muualle Suomeen. Väestö on etnisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja muuten kulttuurisesti moninaista.

Pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta kaupungista on varsin lyhyessä ajassa tullut sellaisia, joita kansainvälisessä kirjallisuudessa on luonnehdittu termillä cities of migration. Muuttoliike määrittää vahvasti tällaisten kaupunkien luonnetta, identiteettiä ja toimintaa.

Maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien määrä työmarkkinoilla on kasvanut nopeasti, vaikka määrä on vielä melko pieni. Erot suurimpien taustamaaryhmien välillä ovat pienempiä kuin Suomeen muuttaneiden tapauksessa, etenkin naisilla.

Suurimpien taustamaaryhmien välillä on isoja eroja. Hankalin tilanne on somalialais- ja irakilaistaustaisilla nuorilla miehillä, joista huolestuttavan monilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Kaikissa ryhmissä naisilla on miehiä korkeampi koulutustaso.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista suomalaistaustaisiin ikätovereihin verrattuna pienempi osa on korkeasti koulutettuja ja suurempi osa vaikka perusasteen jälkeistä tutkintoa. Naisten tilanne on molemmissa ryhmissä parempi kuin miesten.

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa nopeasti, ja yhä useampi heistä on työikäisiä. Somalialaistaustaiset ovat suurin taustamaaryhmä. Virolais- ja venäläistaustaisia olisi ulkomaisen syntyperän toisenlaisella määrittelyllä paljon enemmän.

Suomeen muuttaneiden tulotaso on alempi kuin suomalaistaustaisten. Erot taustamaaryhmien välillä ovat kuitenkin jälleen suuria. Miesten tulotaso on usein selvästi parempi kuin naisten. Intialaistaustaisista miehistä noin kaksi kolmasosaa kuului ylimpään tuloneljännekseen.

Joissain ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden osuus on hyvin suuri. Pääkaupunkiseudun siivoojista ja vastaavista noin kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajia. Osuus on suuri myös rakennustyöntekijöistä sekä avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä.

Kaksi suurinta Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla työllistänyttä ammattiryhmää ovat erityisasiantuntijat ja monenlaisia työtehtäviä sisältävä palvelu- ja myyntityöntekijät. Maahanmuuttajien sijoittuminen ammattiryhmiin on viime vuosina vahvasti monipuolistunut.

Naisten osalta sijoittuminen työmarkkinoilla ei ole yhtä eriytynyttä. Somalialaistaustaisista työllisistä naisista reilusti yli puolet työskenteli 2022 sosiaali- ja terveysalalla. Myös intialaistaustaisista naisista suuri osa sijoittuu informaation ja viestinnän alalle.

Etenkin miesten osalta työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet. Virolaistaustaisista noin puolet työskenteli 2022 rakentamisen toimialalla. Somalialaistaustaisilla korostuu logistiikka, kiinalaistaustaisilla majoitus- ja ravitseminen ja intialaistaustaisista informaatio ja viestintä.

Etenkin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa Suomeen muuttaneiden osuus alan työllisistä oli v. 2022 suuri, lähes 40 %. Osuus on merkittävä myös rakentamisen sekä hallinto- ja tukipalveluiden aloilla. Osuudet ovat pääkaupunkiseudulla selvästi suurempia kuin seudun ulkopuolisessa Suomessa.