Minua erityisesti kiinnostavana täkynä se, että tämä antaisi lisäpontta sille, että korkeakoulujen opiskelijavalintojen typistäminen arvosanakilpailuksi ei ole hyvästä.

En sanonut "kaikki".

No töissä käytävillä aiheesta keskustelua kuulin. Ja kun työpaikka on yliopiston tutkimusryhmässä, niin luulisi olevan paikkansapitävää tietoa.

Tohtorikoulutettavaa, joilla siis nykyisin hyvin usein on palkallinen työsuhde jne. Ei he aiemmin ole alennusta saaneet oli opiskelijakortti tai ei.

En Oulusta osaa sanoa, mutta yleisesti syynä voisi olla ainakin linjojen fiksumpi suunnittelu. Ehkä on alettu ymmärtää, että joukkoliikenteen pitää palvelle joukkoja eikä yrittää korvata jokaista kuviteltavissa olevaa auton tarvetta?

Sokea idealismi ei selvästi katso puoluekantaa.

Professoritasolta on helppo huudella, kunhan pitää asiattomuudet poissa: kuulijoita löytyy ja omaa asemaa se ei kuitenkaan horjuta.

Toivon, että huominen sähkönhintapiikki ei aiheuta poliittista huutokauppaa uusista valtion sähkötuista kotitalouksille.

Joku Inari vois olla aika jees. Joka tapauksessa Rovaniemeltä pohjoiseen päin.

Vai oikeastaan enimmäkseen niiden pohjalta? Nykypäivän neuroverkoille kyky etsiä liikennevalot kuvasta on aika helppo tehtävä.

No siis kun tukkimetsää kasvatettaessa harvennetaan joka tapauksessa, niin onhan se nyt metsänomistajalle eduksii, että kuitupuuta ylipäätään ostetaan.

Mutta jos ei olisi tukkipuuta, niin noita väliharvennuksia kyllä taatusti tehtäisiin vähemmän ja vaan päätehakattaisiin metsä aiemmin.

Ja siis hyvien tukkien takiahan metsää harvennetaan taajaan ja sieltä poistetaan käytännössä kaikki sellainen, mistä ei sahatavaraa tule. Sellun kannalta on paljon enemmän se ja sama, jos puut eivät ole "täydellisiä".

Maksetaan, mutta ei se selluteollisuus siitä maksa sitä hintaa (ellei ole pakko). Kuten tuo esimerkkikin kertoo.

Eikö tämä kerro siitä, että metsäteollisuuden selluvoittoisuus ei ohjaa metsänhoitoa kun tukkia kannattaa tehdä (tukille täytyy olla joku muu ostaja, ei se muuten olisi kalliimpaa!)

Summa summarum, pidän melko paradoksaalisena, että metsää hoidettaisiin vähemmän, jos siitä saatavien tuotteiden arvo kasvaa.

Tämä on toki ihan puhdasta mutuilua, joten kiinnostaisi kuulla muita näkemyksiä.

Lisäksi kannattaa hoitaa jo paljonkin vaikeapääsyisempiä kohteita. Toki metsä päätehakataan vanhempana, mutta se ei siinä vaiheessa ole oikeaa mtää nähnytkään.

Jos lisäarvo taas tulee pienemmästä puusta, jopa kitumaiden käytöstä saattaa tulla taloudellisesti kannattavaa.

3. Ajatellaan nyt, että ollaan nykytilassa, jossa tjalostus tuo paljon enemmän lisäarvoa kuin bulkkisellu tai paperi.

Jos tuo lisäarvo tulee tukeista, metsissä maksimoidaan tukkien tuottoa. Tuolloin metsästä hoidetaan pois kaikki tukeiksi kelpaamaton, jos se vaan suinkin häiritsee tukkien kasvua

Tämä johtaisi tietysti siihen, että ainakin helpoista kohteista kannattaisi nuoremmasta metsästä kerätä pois selluksi kelpaamattomat puulajit eli metsiä hoidettaisiin. Lisäksi olisi kannattavaa ainakin hakata vaikeampiakin kohteita. Metsä päätehakattaisiin yhä nuorehkona.

Samalla kauhean syrjäisiä metsiä ei kannattaisi kaataa ollenkaan. Tässä toki huonona puolena, että päätehakkuu varmaan tulisi melko nuorelle metsälle kun nopean kasvu loppuisi.

2. Oletetaan nyt, että energiapuun lisäksi tuotetaan sellua, eli jalostus lisää arvoa vähän.

Minä luulen, että metsänomistajalle puun laadulla ei ole väliä kunhan metsä tuottaa. Ellei ole muutoin luonnonsuojelusta kiinnostunut.

Toki teollisuus haluaisi kuitupuuta, mutta ei siitä voi maksaa tukkipuun hintaa nykytilassakaan ja tukkeja kasvatetaan. Silti metsiä hoidetaan aggressiivisesti.