lyökää minua lapiolla naamaan, jos enää annan itseni hyväksyä leivänmurusia

en ansaitse sitä, että minut voi heittää nurkkaan heti kun on jotain kiinnostavampaa

miksi en opi
miksi en arvosta itseäni enempää

miksi en osaa päästää irti

en tiedä onko epävarmuus mustasukkaisuutta vai turvattomuudentunnetta

tai on vain kohtuutonta pyytää

mitään

kuin eläisin jonkun toisen elämää

teoriassa asiat on hyvin
mutta

en taida enää kuulua
jos vain lähden

väkisin en jaksa
kohteliaisuudesta teen tilaa

löysin itseni hairahtuneena perisyntiini

ihmisten perässä juoksemiseen

tunnen oloni typeräksi

minun piti olla jo parempi tässä

onko se masennus ja eristäytyminen

vai

rauha itsensä ja ympäristönsä kanssa

kuka tietää

olen liikaa

kokonaisvaltainen pettymys

pärjää jo yksin

tee niin kuin halutaan

pienene

en
en voi
en voi vaikka haluaisin

näinä hetkinä silti yrittäminen itsensä särkemisen uhalla tuntuu vaihtoehdolta

mutta kumoaa kaiken mitä tuli sitä ennen

minä haluan olla parempi mutta

olen pahoillani mutta

mutta käännän kaiken sinuun
ja sinun aiempiin virheisiisi

jotta minulla olisi vähemmän paha olla

jotta tuntuisi siltä että tässä on vuotavassa veneessä kaksi

eikä yksi

koivu taipuu vaan ei katkea

mutta minä olen vain ihminen

olen tainnut katketa

karannut murtumasta ulos itsestäni
katsellen minua vierestä

kipukohdasta tippuu mustaa
milloin on turvallista palata
itseensä

en olekaan ennen kuullut sellaista tulkintaa omista rajoista, että niillä pitäisi voida pakottaa toinen ihminen tekemään jotain

taidan sittenkin sytyttää maailman palamaan

minä olen pidettävimmilläni silloin kun
hartiani ovat kuormasta painuneet
olen huolesta hiljaa
askeleissa surun tuoma vakaus

silloin en ole liikaa

mielenterveyden automaattinen uusinta eräpäivänä epäonnistui, yritetäänkö myöhemmin uudelleen

luotolla ei voi maksaa, koska luottoa ei ole
se on viety vähän kerrallaan

taskunpohjalla hiluja, niillä on pärjättävä

[x] yritä myöhemmin uudelleen

vaikka on kohta kaksi vuotta asunut samassa asunnossa, on henkisesti muuttolaatikot edelleen purkamatta ja tuntuu siltä, että oikeastaan pitäisi vaan pakata

ensin yritti tehdä kotia
mutta mikään ei tuo sitä tuntua

mikään ei koskaan pysy
kaikki lipuu sormien välistä

jos yli puolen vuoden jälkeen toteaa, että ajatus aktiivisesta scrollaussomesta ahdistaa, ei ehkä väkisin tarvitse