Time to cook is now!

Mutta mikä on uusi valmistaja 😳

En voi kyllin ylistää teksti-tv:n autuutta! Nostalgia, asiasisältö ja idioottivarma käytettävyys kaikki yhdessä. Ei some-integraatiota, videoita, mainoksia, evästekyselyitä, huijauksia tai mielipiteitä missään. Toimii varmasti hitaimmallakin mobiilinetillä. Täydellinen tuote 👌

No perhana, toivottavasti orkesterista kuullaan vielä muodossa tai toisessa!

Google Mapsin arvosteluissa kerrotaan puljun olleen pimeänä jo tammikuusta 2024, ilmeisesti olen hyvin vanhojen uutisten jäljillä 😀

Whatsappin nuotit kävi selväksi jo kun storyt tuotiin mukaan eikä ominaisuutta saa kytkettyä pois päältä. Kunpa siirtyminen Signaliin olisi helpompaa 🙄

On hieno levy tämä! Pitääkin kaivaa laserlevy autostereoihin pyörimään. Viimeisimmät tuotokset eivät ehkä omaa ihan näin otollista tarttumapintaa.

Journalismi tosiaan luo ja muuttaa maailmankuvaa ja todellisuutta. Se on todella voimakas vaikuttamisen väline, sen vuoksi olisikin tärkeää että julkaisijat ymmärtäisivät tekstiensä vaikutuksen. Paniikki ja pelko myy, mutta sillä on hintansa koska kaikki eivät erota roskan ja uutisen eroa.

Internetin kautta sosiaalinen tilanne on päällä koko ajan ja sen voi myös sivuuttaa milloin huvittaa. Ehkä tästä hallinnan tunteesta ei osata päästää sen vertaa irti että uskaltauduttaisiin kyläilemään kahvipaketti ja pullapitko kainalossa.

Ohmpicks tulee ainakin mieleen, instagramin puolelta löytyy.

Muistui mieleen kun eräs musiikkiliike pakkasi ostokseni tarpeettoman isoon lattikkoon, johon oltiin aseteltu täytteeksi suunnilleen kaikki roskat mitä verstaalta löytyi. Sivuilla kyllä ilmoitettiin että kierrättävät pakkausmateriaalit mutta mutta...

Analytiikka on pahinta mitä journalismille on tapahtunut. Käytännössä toimitukset ovat luovuttaneet osan journalistisesta päätösvallasta yleisölle tai tarkemmin sanottuna aggregoiduille numeroille. (8/X)

Juttu paisui kieltämättä käsittämättömiin mittasuhteisiin silloin aikanaan, parikymmenvuotinenkaan kohmelo ei riitä kirkastamaan muistoja. Toisaalta skene kaipaisi tälläkin hetkellä kunnollista uudistajaa eikä vain kitaran alistamista polyrytmejä ja morse-koodia tuuttaavaksi sähköttimeksi.

Koko rock/metalliosasto tuntuu olevan nykyhetkessä erittäin passé ja jätteförbi. Näin marginaalissa on oltu tuskin koskaan. Toki siinä on palattu tavallaan juurille, mutta onhan se surku ettei edes Mäntysaaren Megadethiin palkkaaminen saa "torille!" -huutoja kaikumaan.

Hämmentävää että Page oli levyn julkaisun aikaan vasta 25-vuotias. 10 vuoden kuluttua julkaistiin jo viimeiseksi jäänyt levy ja välissä ehti tapahtua ties mitä. Tuohon aikaan muusikot tosiaan paiskoivat töitä!

Etenkin John Paul Jonesin bassokitara on alkuperäisellä masterilla huomattavasti paremmin kuultavissa kuin myöhemmillä versioilla. Samoin tietyt kitaraosuudet saavat isomman volumen, ks. esim. Heartbreakerin väliosa. Todennäköisesti tämä on se muoto, jossa Page halusi levyn alunperin toimittaa.

...levy on remasteroitu kahdesti alkuperäisen julkiasun jälkeen, ei mikään uudempi versio vastaa Ludwigin alkuperäistä tuotantomasterointia. Vaikka levy olisi miten tuttu, kannattaa pyörittää ainakin digitaalisesti tämä alkuperäinenkin versio (audio alkaa 3:28 kohdasta)...