Kotitalouksien rahankäytössä on tapahtunut iso muutos, mikä on ainakin osin yllättänyt ennustajat. Säästäminen on ennätystasolla ja investointiaste edelleen pohjilla. 2/2

Blogi: www.palta.fi/ajankohtaist...

Euroalueen säästämisestä: www.ecb.europa.eu/press/econom...

Kotimainen kysyntä on ollut heikkoa, tätä heijastelee myös tuonnin 'positiivinen kasvukontribuutio'. Suomen talouden kasvuennusteet kuluvalle vuodelle olivat korkeimmillaan kahdessa prosentissa, sittemmin ennusteet ovat painuneet nipin napin yhteen prosenttiin. 1/2

Saksalaisten kotitalouksien likvideistä rahoitusvaroista suurin osa on talletuksia ja käteistä. Varallisuuden rakenne on hyvin erilainen kuin esimerkiksi ruotsalaisilla. Ja talletuksista saatava korko on lietsonut saksalaiset lisäämään tilisäästämistä entisestään.

Kotitalouksien säästäminen näkyy osake- ja rahastohankintoina. Suhteessa tuloihin, nettomääräisiä ostoja on tänä vuonna tehty lähes yhtä paljon kuin korona-aikana ja osakeostoja jopa enemmän.

Mitenköhän ETF:ien luokitus tässä menee? Osakeindeksien kohdalta voisi olla noteeratuissa osakkeissa?

Kuluttajien luottamus on ollut keskimääräistä selvästi heikompi vuodesta 2022. Luottamus on vahvistunut pohjilta mutta erityisesti arvio Suomen talouden näkymistä on heikko. Kestotavaroiden ostoaikeetkin ovat vähäiset, minkä luulisi kohenevan korkojen laskun myötä.

Ensi vuotta koskevissa talousennusteissa erittäin mielenkiintoisia eroja. Tällä viikolla Suomen Pankki ennusti BKT:n kasvuksi 0,8% ja heti perään VM 1,6%.

Erosta puolet selittyy yksityisellä kulutuksella, jonka Pankki arvioi jäävän huomattavan vaisuksi. Muu ero selittyy lähinnä investoinneilla.

Suomen Pankin Euro & talous blogissa hyvän katsauksen Suomen palveluvientiin. Palveluiden ulkomaankauppa on kasvanut pitkään tavarakauppaa nopeammin.

www.eurojatalous.fi/fi/2024/5/ti...

Pidemmässä aikasarjassa näkyy, että kotitalouksien kulutuksen väheneminen ei ole ihan tavanomaista. Vain finanssikriisin ja koronapandemian aikana on tapahtunut vastaavaa.

Kotitalouksien säästäminen, ja säästämisaste, on kasvanut kahtena vuosineljänneksenä. Kuluttajien luottamus on edelleen heikko. Myös esim. kuluttajapalveluiden myynti ollut vaisua.

Yksityisen kulutuksen ennusteissa (2025) on eroja: Suomen Pankki 0,5 %, PTT 1,6 %, VM ja Labore 1,4 % Etla 1,1 %.

Suomen Pankin ennuste ensi vuodelle muuttui lähinnä investointien osalta. Yksityiset investoinnit 2,3% > 0,9%. Julkisten investointien odotetaan vastaavasti kasvavan enemmän. Yksityinen kulutuskin tuli alas, joskin vain 0,2 %-yks.

Elokuvat -14 %, esittävä taide -11 %, musiikkiesitykset -8 %...

Kulttuurissa ja viihteessä korona-ajan tasopudotus ei ole palautunut. Valtionrahoituksen väheneminen ja ALV:n korotus heikentävät näkymiä entisestään.

Jos euribor olisi vuoden lopulla 2,5 % tietämissä niin kaksion (PKS) lainanhoitokulujen suhde keskituloon olisi vanhojen osakeasuntojen kohdalla pitkän aikavälin keskiarvossa.

Uusien asuntojen hintojen pitäisi laskea 15 % 2023Q3 tasolta, jotta uusien ja vanhojen hintaero palaisi keskimääräiseksi.

Jos Suomen ja Ruotsin talouden kehitystä katsoo pidemmällä aikavälillä niin Suomi häviää palveluiden kasvussa.

Etenkin finanssikriisin jälkeen Ruotsi on kasvanut palveluvetoisesti ja löytänyt Suomea paremmin uusia kasvun lähteitä.

Ajankäyttö on nollasummapeliä. Käytin 2023 reilu 213 tuntia liikuntaan, mistä 106 jalkapalloon.

Ehkä 2024 keskitys enemmän someen, mutta mihin niistä?

Mihin tämä X, bluesky,threads... on liikkumassa? Vain hullu käyttää aikaa kaikkien seuraamiseen. Tai ainakin itse mieluummin vaikka potkin palloa.