Kiitos! (ja olin itsekin poikkeuksellisen tyytyväinen otsikkoon 😊)

Kiitos asiantuntemuksesta myös @markusmelin.bsky.social @minnablomqvist.bsky.social ja @samulijunttila.bsky.social

Mutta yhtä ei tarvitse pelätä: suojelua ja suojelualueita. Sitkeistä väitteistä huolimatta kirjanpainaja ei leviää hanakasti suojelualueelta talousmetsään. Sellaisesta ei ole näyttöä.

Kirjanpainajatuhoille on katettu pöytä:
- Etelä-Suomeen on istutettu paljon kuusikkoa hirvieläinten pelossa, osa kuiville paikoille.
- ilmastonmuutos maittaa kirjanpainajalle, lämpö, kuivuus, leudot talvet jne
- tuhot ovat jo kovassa kasvussa, ja jotain pitäisi tehdä: esim suosia monilajisuutta.

Vanhassa metsässä kuoriaisepidemia on häiriö, osa metsän dynamiikkaa. Rörstrandin lahopuulla elävä lajisto on tosi upea ja rikas.

Talousmetsissä sen sijaan kirjanpainaja on uhkaava tuholainen. Yksilajisessa varttuvassa kuusikossa monimuotoisuus ei lisäänny, kun kirjanpainaja iskee.

Kiitos vain. Olen poistunut X:stä joskus taannoin. Joitakin täysnimikaimoja minulla on, mutten tiedä jaksaisiko joku feikkitilejäkin perustella oikein? Kiinnostavaa, jos niin on.

Vaikka hiilinieluista puhutaan usein teknis-taloudellisena kysymyksenä, tässä niiden konkreettinen merkitys näkyy. Kun nielut heikentyvät, isompi osa päästöistä jää ilmakehään — ja kuten Peters ketjussaan toteaa: globaali hiilibudjetti vuodelle 2025 on jännittävä (tai masentava).