Mä mietin, että postitoiminnassa voi olla kasvavat skaalaedut. Tällöin kilpailuttaminen ei välttämättä toimi jos markkina keskittyy liikaa. Miten me määritetään yleispalveluvelvoitteen hinta jos kyseessä on luonnollinen monopoli?

Tutkiminen voi mennä vähän vaikeaksi, jos ei haluta mitata oppimista.

En mä kyllä vieläkään ymmärtänyt. Sori siitä. Mun ymmärtääkseni mukana oli kuntien kaikki ikäluokan lapset. Tällöin estimaatissa kai olisi reagoivat ja reagoimattomat kaikki mukana? Eli kai ne skidit on samplessa mukana sai niiden vanhemmat kotihoidontukea tai ei kunhan oli mahdollisuus hakea.

Vai olisiko peräti ATT? Pitääpä käydä lukemassa uudestaan.

Mä jäin miettimään tätä. Mun eka tuntuma olisi, että kyseessä olisi ATE eikä LATE koska tutkimuksessa käytettiin DiD spesifikaatiota kuntien välillä. Mitäköhän oleellista mä en tajua tässä?

Mä mietin, että jos valitsisi tarkastelujaksoksi hieman pidemmän jakson voisi tulkinta kääntyä jopa niin, ettei tuon kokoluokan korotukset riitä vahvistamaan ostovoimaa kyseisellä periodilla. Ohi puhumisen riski lienee suuri tässä keskustelussa.

Myöskin esimerkki alueellisesta kulttuuritapahtumasta on ajatusvirhe. Kannattaa miettiä tilannetta, jossa on kaksi aluetta ja ne vuorotellen järjestävät vastaavan tapahtuman. Eihän siihen talouteen silloin sitä kuluttajien rahaa ilmesty yhtään enempää. (poislukien kulttuuritapahtuman arvonlisä) 3/3.

Asetelmassa on ongelmallista esimerkiksi kirjastojen osalta se, että tuotokseksi arvioidaan koko kirjastojen tuotos (joka lasketaan kirjastojen osalta tilinpidossa kulujen perusteella) mutta julkiseksi rahoitukseksi vain valtion osuus. Näin ollen kirjastotoiminta on valtiolle rahasampo! 2/n

Laskin just samalla metodologialla, että taloustieteen väitöskirjaopiskelijoiden pikkujoulubudjetin kasvattaminen maksaisi itsensä takaisin yli 1000-kertaisena.

Naisten äänioikeus ensimmäisenä euroopassa.