Ei tätä kukaan yksin ratko. Itse pidän huolta omasta ympäristöstä ja lisäksi työkseni koordinoin luonnonhoitoa lähinnä äärimmäisen uhanalaisille luontotyypeille, joiden luonto on vaarassa kadota. Esimerkiksi lupiini olisi aivan mahdollista hävittää suomesta, jos vain riittävän moni osallistuisi.

Paimenmatara on laji, jonka ihminen on tuonut alueelta toiselle. Siksi se syrjäyttää alkuperäisen lajin. Olen melko varma, että paimenmataran takia keltamataran geeniperimä kadotetaan. Lajin vieraus viittaa siihen että ihmiset kadottavat luonnon monimuotoisuutta siirtämällä lajeja väärille alueille.

Paimenmataralta näyttää.

Paimenmatara on erittäin laajalle levinnyt vieraslaji, joka risteytyy keltamataran kanssa.
Kysymys: onko keltamataralla enää mitään mahdollisuutta selviytyä Suomen lajistossa?
Tuntuu että kato etenee nopeasti. Siellä missä muutama vuosi sitten oli runsaana keltamataraa, on nyt usein risteymää.

Fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä on vähennetty lähes 6 % ja nettopäästöjä noin 1,4 % edellisestä vuodesta. Päästövähennys on merkittävä, mutta maankäyttösektorin tilanne syö saavutukset. Ilman maankäyttösektorin lisätoimia Suomi ei saavuta EU-velvoitteita ja hiilineutraaliustavoitettaan.

Pihahommat on toki kivoja, mutta risujen polttamisen sijaan kannattaa miettiä voisiko niistä tehdä vaikka lahopuuaidan, tai läjätä johonkin syrjään. Hiili pysyisi pidempään pois ilmakehästä ja samalla saisi tehtyä hyvän hyönteishotellin ja myös sienille elinympäristöä.

Mä näin noin 30 ruskosammakkoa paritelemassa tänään, mutta konnia en yhtään

Miksei mitään vihanneksia?

Oli kiire avuksi kun oli muuta liikennettä sen verran. Yksi auto ehti ajaa muutaman sentin päästä konnaa ennen kuin ehdin avuksi.

Joo noi on vaikeita havaittavia, kun ovat melkein paikallaan tummalla tiellä. Onneksi oli nopeutta vaan 60 niin ehdin väistää. Kyydissä ollut kaveri kyllä ihmetteli kun vediä äkkiä auton tien sivuun ja juoksin autosta ulos tulosuuntaan.

Myös nämä kurjet ilahdutti