Tai tässä tapauksessa edes alle kolmen vuoden takaiseen. Jos haetaan piste, johon verrattuna hinnat ovat nousseet kuluttajien arvioimat 4,3 %, niin pitää peruuttaa lähtöpiste joulukuuhun 2022.

Vaikka inflaatio on nollassa, niin hinnat tuntuvat yhä korkeilta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On tärkeää tietää miten asiat ovat ja miten ne koetaan. 2/2

stat.fi/tilasto/khi

stat.fi/tilasto/kbar

Toisaalta hyppäys on suurempi, mitä pelkkä ALV-muutos antaisi ymmärtää. Silmämääräisesti hyppäys on luokkaa 2½ prosenttiyksikköä kaikilla toimialoilla. Pelkän ALV-korotuksen vaikutus olisi 1,2 %. 3/3

Vaikutusketju menisi niin, että vuosi sitten yritykset joutuivat pudottamaan alvitonta hintaa, jotta alvillinen hinta ei nousisi niin äkkiä. Nyt hinnat ovat tasaantuneet, joten alviton liikevaihto on korkeampi verrattuna edellisvuoteen. Huom teollisuudessa on paljon alvitonta myyntiä (vientiin). 2/3

Migrin myöntämistä ensimmäisistä oleskeluluvista noin 2 %. Muu maahanmuutto on pääosin työ- ja opiskeluperäistä ja näihin liittyviä perheenyhdistämisiä. Viime vuosina isossa osassa on ollut myös ukrainalaisten tilapäinen suojelu, mutta heidän auttamisestaan taitaa vallita melko laaja konsensus. 2/2

Totuttelua ei helpota se, että Manserockista on ilmeisesti tulossa viikottainen tapa 😭
Tänään oltiin taas MATKALLA ALABAMAAN!

😱🙉😵‍💫🤯
kivunsiirtoa

Ps. Olen keski-ikäinen

Aiemmin saattoi ihan turvallisin mielin laittaa aamulla radion päälle ja sieltä tuli ensin aamusoitto, sitten uutisia, ykkösaamu ja perään muistojen bulevardi. Menneitä ovat nuo upeat ajat, joita en osannut silloin tarpeeksi arvostaa. Nykypäivää ovat korvamadot ja liikennetiedotteet 😭

Joko kasvanut työvoiman tarjonta tarkoittaa sitä, että suhdanteen kääntyessä yrityksille on tarjolla kasvuun tarvittavaa työvoimaa. Pessimistisempi vaihtoehto on, että noususuhdanteessakaan työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa ja tilastoihin jää uusi vaikeasti työllistyvien joukko. 4/4

Ratkaisevaa on se, että sulaako työttömyys kun työmarkkinatilanne aikanaan helpottaa. 3/4

Taustalla on useampia vaikuttavia tekijöitä: eläköitymisen myöhentyminen, hallituksen työmarkkinatoimet ja leikkaukset, heikko suhdanne sekä työperäisen maahanmuuton kasvu. 2/4

Tuliko korjausliike siitä, että nuoret palasivat kouluihin heikon kesätyökesän jälkeen? (en ole itse ehtinyt vielä tutustua tuoreimpaan tilastoon 🫣)

Mitenköhän muiden toimialojen (korkeamman jalostusasteen) puupohjaiset tuotteet menevät 🤔
Ruotsissa on toki IKEA sotkemassa toimialatarkastelua. Siitä ei kovin iso osa ole puutuotteita tai Ruotsissa tapahtuvaa tavaratuotantoa.

Työttömyysaste on tosiaan selkeä. Työmarkkinatilanne on todella huolestuttava. Avointen työpaikkojen määrän kehitys on karmivaa. Etenkin nuorten pääsy työmarkkinoille huolestuttaa. Kesätyökesä oli yhtä kehno viimeksi 2015 sekä 2020.

Voiko vaikuttaa se, että maahanmuutto on kasvattanut työikäisten määrää 2022-25 reilusti. Perhe- ja opiskeluperusteisia oleskelulupia kuitenkin merkittävä osa ja kestää hetken, että he siirtyvät työmarkkinoille. Osoittaja ja nimittäjä ovat kasvaneet siis samaan aikaan. Työvoiman määrä on kasvussa.

15-74v vuotiaiden joukossa työvoimaosuuteen vaikuttaa varmaan myös 65-74 -vuotiaiden ja eläkeläisten osuuden kasvu. Viime vuosien kehitys näyttää kuitenkin heikommalta kuin 2023 huippu. Osittain ehkä todella huonon kesätyökesän vuoksi? Mietin, missä määrin kehitykseen vaikuttaa maahanmuutto.

Olen miettinyt, että miten nämä Gini-vertailut olisi järkevää tehdä (esim. aikaväli). 90-lukua edeltävä aika ei liene oikein relevantti vertailukohta. 90-luvulla tuloerot kasvoivat, koska kasvu/rakennemuutos oli huimaa. Vuoden 2000 jälkeen vaihtelu ollut pientä ja suhdanneluontoista.