Tein tiedotteen pohjalta tehdyistä jutuista oikaisupyynnöt Ylelle ja Hesarille.

Yle oli kysynyt asiasta poliisilta, ja poliisi oli "edelleen vahvistanut kyseessä olevan pyörätie." Hesari ei vastannut, mutta toimittaja kävi paikalla tekemässä jatkojutun ja puhuu edelleen pyörätiestä.

Poliisi on päättänyt tuplata virheen myöntämisen sijaan.

Toimittajan kysyessä asiasta poliisista "edelleen vahvistivat, että kyseessä on pyörätie"

Ei liene ihme, että tällä lähdekritiikillä ja poliisin heikolla tiedottamisella liikenneuutisoinnin taso on Suomessa huono.

Tiedoteessa on muitakin heikkouksia. Poliisi kertoo tiedotteessa onnettomuuden tapahtuneen "pyörätiellä" vaikkei onnettomuuspaikan väylää ole sellaiseksi merkitty.

Lain mukaan pyörätie on aina liikennemerkillä osoitettu. Kyseessä on PUISTOKÄYTÄVÄ, jolla moottoriajoneuvot kielletty, ei PYÖRÄTIE.

Kenellä on vastuu? Poliisilla vai medialla? Kumpi ottaa oikaisun hoitaakseen? Meneekö media poliisin selän taakse piiloon ja kirjoittaa jutut muotoon: "poliisin mukaan...", jolloin "virhettä ei ole?"

Kuka varmistaa tilastoitavan datan, jos poliisin tiedote on väärin?

"Helsingin poliisi sai 1.8.2025 noin kello 12.28 ilmoituksen Meri-Rastilassa, Kallvikinniementien läheisyydessä, kulkevalla PYÖRÄTIELLÄ tapahtuneesta polkupyörien yhteentörmäyksestä."

HS ja YLE ainakin käytännössä kopioineet tiedotteen suoraan uutiseksi.

poliisi.fi/-/helsingin-...

Tieliikennelaki on hyvin autokeskeisenen, ja monilta osin jättää paljon tulkinnanvaraa pyöräilyssä. Koska pyöräkaistalla ei ole käyttöpakkoa, voi vasemalle kääntyvä pyöräilijä myös ryhmittyä vasemmalle kaistalle (ja ohittaa oikealta). Taskuun ei kuitenkaan saa ajaa sitä kaistaa. Entä jos taluttaa?

Kuvatunkaltainen ruuhkatilanne on jotain, mitä lainsäätäjä ei ole huomioinut. Tiukalla laintulkinnalla kuvan taskuun ei saa ajaa kuin kolme pyörää, koska samalla kaistalla ei saa olla rinnakkain useampaa ajoneuvoa. Samasta syystä sinne taskuun ei pääse, jos ppkaista on varattu.

Ajamalla. Muilla kaistoilla pysähtymisviiva on ennen taskua, joten niitä käyttävät eivät saa ajaa taskuun. Pyöräkaistalla taas viivaa ei ole (tai se on myöhemmin), jolloin ajaa saa pääopastimen kohdalle. Pyöräkaista voi myös olla muualla kuin reunassa.

Lainattu ohje antaa myös ymmärtää, että pitkä käännös tulkittaisiin suoraan ajamiseksi, koska se "sallii" "kääntymisen" näin toimien myös kieltomerkkiä vastaan.

En heti keksi minkälaisella merkkitoteemilla se käytännössä toteutettaisiin, JOS pyöräilijä tulkittaisiin kääntyväksi.

Koska pitkää käännöstä tekevän pyörän tulee väistää kaikkea liikennettä, pallovalolla vasemmalle kääntyminen toimii.

Lainsäätäjä tuskin on ajatellut pyöräilijän kulkusuuntaa pitkää käännöstä tehdessä. JOS sen tulkittaisiin olevan kääntyvä, vaatisi se noudattamaan nuolivaloa risteykseen tultaessa.

Idea nimenomaan on olla autojen edellä. Valojen vaihtuessa pyöräilijä on näin autoilijan näkökentässä eikä pääse yllättämään.

Periaatteessa näin risteykset toimii muutenkin. PPllä saa ohittaa oikealta, ja vasemmalle kääntyessä voi (pitää) ryhmittyä keskelle. Tasku vain varmistaa PPn "paalupaikan."

Pyöräilijä siirtyy pyörätieltä ajoradalle myös suoraan ajaessaan. Laki ei ota kantaa pp:n poistumissuuntaan.

JKvalojen noudattamisesta sanotaan niin yleisluontoisesti, että jää paljon tulkinnanvaraa. Onko keskikorokkeella oleva pyöräilijä enää pyörätiellä? Saako JKvalolla tehdä kummelikäännöksen?