Laura Ketonen
@lauraketonen.bsky.social
FT, tutkija, opettaja | @uniofjyvaskyla, @KoneenSaatio | oppimisen ja osaamisen arviointi
Sanopa se! Perusongelma on, että jokainen kansalainen on käynyt koulua ja hahmottaa hommaa sitä kautta. Ei-karnevalisoidut ja epädramaattiset kuvaukset nykykoulusta voisi monipuolistaa kuvaa? Mutta miten niitä saadaan mediaan, kun draama ja ääriesimerkit myyvät?
January 21, 2025 at 8:33 AM
Sanopa se! Perusongelma on, että jokainen kansalainen on käynyt koulua ja hahmottaa hommaa sitä kautta. Ei-karnevalisoidut ja epädramaattiset kuvaukset nykykoulusta voisi monipuolistaa kuvaa? Mutta miten niitä saadaan mediaan, kun draama ja ääriesimerkit myyvät?
Jep, ja nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on helppo myydä ajatus, että ennen oli paremmin.
January 21, 2025 at 6:40 AM
Jep, ja nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on helppo myydä ajatus, että ennen oli paremmin.
Mietin samaa ;)
Paha sanoa. Vastakkainasettelulla saa kai enemmän huomiota, joten voisi olla toimittajan intressi. Toisaalta vanhan liiton opettajasta toisenlainen tyyli voi näyttää kaveeraamiselta.
Paha sanoa. Vastakkainasettelulla saa kai enemmän huomiota, joten voisi olla toimittajan intressi. Toisaalta vanhan liiton opettajasta toisenlainen tyyli voi näyttää kaveeraamiselta.
January 21, 2025 at 5:58 AM
Mietin samaa ;)
Paha sanoa. Vastakkainasettelulla saa kai enemmän huomiota, joten voisi olla toimittajan intressi. Toisaalta vanhan liiton opettajasta toisenlainen tyyli voi näyttää kaveeraamiselta.
Paha sanoa. Vastakkainasettelulla saa kai enemmän huomiota, joten voisi olla toimittajan intressi. Toisaalta vanhan liiton opettajasta toisenlainen tyyli voi näyttää kaveeraamiselta.
Mietin samaa! Se oli tosiaan jutun heikoin kohta ja keinotekoista vastakkainasettelua eri opetyylien välille.
January 21, 2025 at 5:53 AM
Mietin samaa! Se oli tosiaan jutun heikoin kohta ja keinotekoista vastakkainasettelua eri opetyylien välille.
Parikymmentä vuotta sitten Jyväskyläläinen vanhan liiton naistenvaateliike myi ”golitsipaitaa”
November 29, 2024 at 3:50 AM
Parikymmentä vuotta sitten Jyväskyläläinen vanhan liiton naistenvaateliike myi ”golitsipaitaa”
No niinpä tietenkin, harmi :(
November 27, 2024 at 7:13 AM
No niinpä tietenkin, harmi :(
Jaa-a, nytpä en uskalla varmaksi sanoa. Pitäisi kysyä kollega Hannele Pitkäseltä, joka tutkii parhaillaan arvosanojen politiikkalinjauksia ja vanhoja opetussuunnitelmia. Oma veikkaus on että ei ole vakavasti harkittu. Ne eivät ainakaan kovin hyvin sovi alkuperäiseen peruskoulun henkeen.
November 21, 2024 at 11:07 AM
Jaa-a, nytpä en uskalla varmaksi sanoa. Pitäisi kysyä kollega Hannele Pitkäseltä, joka tutkii parhaillaan arvosanojen politiikkalinjauksia ja vanhoja opetussuunnitelmia. Oma veikkaus on että ei ole vakavasti harkittu. Ne eivät ainakaan kovin hyvin sovi alkuperäiseen peruskoulun henkeen.
Ihan jo näiden syiden valossa tuntuu loogiselta, että Ruotsissa ei ole lähdetty kehittämään pidemmälle kriteeriperustaista arviointa, vaan yhdenmukaisuutta haetaan kalibroimalla koulukohtaisia arvosanoja valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän tuokaan aukoton systeemi ole, mutta kiinnostava kokeilu.
November 21, 2024 at 9:59 AM
Ihan jo näiden syiden valossa tuntuu loogiselta, että Ruotsissa ei ole lähdetty kehittämään pidemmälle kriteeriperustaista arviointa, vaan yhdenmukaisuutta haetaan kalibroimalla koulukohtaisia arvosanoja valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän tuokaan aukoton systeemi ole, mutta kiinnostava kokeilu.
Toiseksi koulujen välillä on enemmän eroja kuin Suomessa koska paljon yksityiskouluja. Kuvittelisin että tämä näkyy isompina eroina myös arvioinnissa. Kolmanneksi Ruotsin arviointikriteerit ovat epämääräisemmät kuin Suomessa, joten niiden tuki arvioinnille on ollut todennäköisesti vähäistä. 2/3
November 21, 2024 at 9:58 AM
Toiseksi koulujen välillä on enemmän eroja kuin Suomessa koska paljon yksityiskouluja. Kuvittelisin että tämä näkyy isompina eroina myös arvioinnissa. Kolmanneksi Ruotsin arviointikriteerit ovat epämääräisemmät kuin Suomessa, joten niiden tuki arvioinnille on ollut todennäköisesti vähäistä. 2/3
No, tuollaiseen malliin siirtyminen Ruotsissa on pienempi askel ja myös tarpeellisempaa kuin Suomessa. Ensinnäkin Ruotsissa on jo pakolliset valtakunnalliset kokeet, niitä ei ole vain ollut tähän saakka pakko systemaattisesti huomioida päättöarvioinnissa. 1/3
November 21, 2024 at 9:58 AM
No, tuollaiseen malliin siirtyminen Ruotsissa on pienempi askel ja myös tarpeellisempaa kuin Suomessa. Ensinnäkin Ruotsissa on jo pakolliset valtakunnalliset kokeet, niitä ei ole vain ollut tähän saakka pakko systemaattisesti huomioida päättöarvioinnissa. 1/3
Mutta kysymys: minkälainen tutkimusasetelma mielestäsi pystyisi osoittamaan todeksi sen hypoteettisen tilanteen, että arvosanojen yhdenmukaisuus on parantunut?
November 19, 2024 at 4:02 PM
Mutta kysymys: minkälainen tutkimusasetelma mielestäsi pystyisi osoittamaan todeksi sen hypoteettisen tilanteen, että arvosanojen yhdenmukaisuus on parantunut?
En loukkaantunut mutta aavistuksen koin manspleinaukseksi. On muitakin tapoja saada kiinni vaikutuksesta (sen puutteesta), esim jos havaitaan että opettajilla on täysin eri tulkintoja kriteerien sisällöstä tai vaatimustasosta. Tai jos selviää että kriteereitä ei niiden ominaisuuksien vuoksi käytetä
November 19, 2024 at 3:57 PM
En loukkaantunut mutta aavistuksen koin manspleinaukseksi. On muitakin tapoja saada kiinni vaikutuksesta (sen puutteesta), esim jos havaitaan että opettajilla on täysin eri tulkintoja kriteerien sisällöstä tai vaatimustasosta. Tai jos selviää että kriteereitä ei niiden ominaisuuksien vuoksi käytetä