# "Mutta meillähän on hybridi-immuniteettia!" ## Laumasuojan hakemista Brasiliassa Yleensä taudinaiheuttajien suhteen puhutaan laumasuojasta, eli kun tarpeeksi iso osa väestöä on immuuni taudinaiheuttajalle rokottamisen tai sairastamisen kautta, se ei enää leviä ja näin suojellaan heitä joilla immuniteettia ei ole. Kun koronavirus alkoi levitä keväällä 2020 eikä rokotteita ollut vielä saatavilla, joissakin maissa päästiin joko tietoisesti valitun strategian tai läpeensä holtittoman toiminnan kautta kokeilemaan, syntyisikö laumasuoja koronaakin vastaan sairastamalla. Brasilian kahden miljoonan asukkaan Manausin kaupunki toimi varoittavana esimerkkinä. Maan äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro vastusti muiden maiden käyttämiä sulkutoimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Bolsonaro näki niiden aiheuttaman taloudellisen vahingon olevan vakavampi kuin itse virus, ja hän yritti pyörtää oikeusteitse eri osavaltioiden kuvernöörien ja kaupunkien pormestarien asettamia rajoituksia. Hänen mielestään viruksen olisi pitänyt antaa levitä, kunnes valtaosa väestöstä olisi saanut tartunnan, ja kuolemiin hän suhtautui sanomalla "kuolema on väistämättömyys, älkää olko nössöjä!" Myös Bolsonaron kannattajat pyrkivät sabotoimaan rajoitustoimia, mikä esti paikallisia viranomaisia toteuttamasta niitä tarpeeksi hyvin. Seuraukset iskivät rajusti etenkin Manausiin. Kaupungin sairaalat täyttyivät räjähdysmäisesti koronapotilaista, ja niiden eristäminen muista potilaista oli haasteellista; tämän takia myös muista syistä tulleet potilaat saivat usein sairaalasta mukaansa koronatartunnan. Hoitajia ja lääkäreitä ei ollut tarpeeksi, ja suojavälineistä kuten maskeista oli pulaa. Koronavirus levisi etenkin kaupungin laitojen ahtaissa faveloissa, joissa karanteenit ja suojautuminen olivat mahdottomia. Maaliskuusta kesäkuun loppuun virallisten tilastojen mukaan Manausissa koronaan kuoli 3457 ihmistä, mutta puutteellisen testaamisen takia luku oli todennäköisesti isompi. Pelkästään huhtikuussa haudattiin 2435 ihmistä. Haudankaivajien työllisyystilanne parani rajusti, ja joukkohautoja jouduttiin kaivamaan alati kaivinkoneilla. Osa ihmisistä haudattiin puisten arkkujen sijaan pahvilaatikoissa, osa kuoli kaduille. Manausin ensimmäinen korona-aalto rauhoittui kesällä 2020. Rauhoittumisesta oli maksettu kova hinta. Sao Paulon yliopiston tutkijoiden arvion mukaan Manausin väestöstä noin 76 prosenttia oli saanut koronatartunnan, ja he arvelivat kaupungin olleen maailman ensimmäinen, jossa laumasuoja virusta vastaan olisi saavutettu. He näkivät Manausin kaameiden tapahtumien kertoneen tarpeeksi hyvin, mitä viruksen vapaa leviäminen tarkoitti. Arvostettu brasilialainen kansanterveyslaitos Oswaldo Cruz -säätiö suosittelikin syyskuussa 2020 kaupungin asettavan rajoituksia liikkumiseen ja liiketoimintaan, koska se arvioi toisen korona-aallon alkavan pian. Pandemian varoiteltiin jatkuvan edelleen. Vaikka varoituksia annettiin monta kertaa, päättäjät viittasivat niille kintaalla. He uskoivat väestön saavuttaneen laumasuojan, mikä olisi tarpeeksi. Oli syntynyt valheellinen tunne, että pahin olisi ohi, suojatoimista voitaisiin luopua ja normaaliin voitaisiin palata melko nopeasti. Pääsikö Manaus tämän jälkeen helpolla, olihan valtaosalla väestöstä nyt immuniteettia koronavirusta vastaan? Ehei! Vuoden 2020 lopulla Manausissa alkoi toinen suuri korona-aalto, joka oli edellistä paljon rajumpi. Koska vaaran kuviteltiin olevan ohi laumasuojan takia, maskien käytöstä ja muista suojatoimista oltiin luovuttu, ja juhlapyhät lisäsivät huolettomuutta entisestään. Terveydenhuolto joutui tällä kertaa isommalle koetukselle. Koronapotilaiden määrä oli yhtä lailla edellistä rajumpi, ja he olivat keskimäärin nuorempia. Happipullot alkoivat loppua hengityskoneisiin joutuneilta potilailta, ja lisää jouduttiin hankkimaan naapurimaista. Koronaan sairastuneiden potilaiden sukulaiset jonottivat epätoivoisesti happipullojen täydennystä pitkissä jonoissa. Lopulta kaupungin terveydenhuolto luhistui tammikuussa 2021. Potilaita jouduttiin kuljettamaan helikopterilla hoitoon muiden kaupunkien sairaaloihin, ja heistä osa kuoli matkalla. Kaupunkiin yritettiin asettaa sulku- ja torjuntatoimia, mutta Bolsonaron kannattajat vastustivat niitä rajusti. Haudankaivajille koitti taas yllätyksellinen uusi sesonkikausi. Pelkästään tammikuussa 2021 Manausissa koronaan kuoli yli 3200 ihmistä. Brasiliassa ylipäänsä koronakuolleisuus alkoi olla maailman suurimpia, huhtikuussa se oli noin 337 000 ihmistä. Holtittoman suhtautumisen lisäksi koronakuolleisuuteen vaikutti maassa syntynyt uusi koronavariantti P.1, joka oli tarttuvampi ja joka pystyi kiertämään aiempaa sairastamisesta syntynyttä immuniteettia. Variantti levisi myös muualle Etelä-Amerikkaan, mikä johti koronatapausten ja viiveellä myös kuolemien lisääntymiseen naapurimaissa. Bolsonaron hallinto suhtautui koronavirukseen välinpitämättömästi, minkä lisäksi osavaltion ja liittovaltion viranomaiset väistelivät vastuitaan. Manauksen koronatilanteeseen reagoitiin viiveellä myös siksi, koska torjuntatoimien pelättiin vahingoittavan maan taloutta. Brasiliassa oli jo ennestään ongelmia köyhyyden, eriarvoisuuden, puutteellisen hygienian ja puutteellisen terveydenhuollon kanssa, ja pandemia pahensi niitä entisestään. Myöhemmin vuonna 2021 Bolsonaro pyörsi puheitaan ja sanoi vuoden olevan "rokotusten vuosi", mutta rokotteiden saamisessa maahan ja rokotusohjelmassa oli ongelmia. Koronan vapaa leviäminen ei ollut tuottanut laumasuojaa sairastamisen kautta, vaan sen sijaan terveydenhuollon kuormitusta, ylimääräistä kuolleisuutta ja kärsimystä. Virus ehti muuntua aiempaa immuniteettia kiertäväksi, ja osa aiemmin sairastuneista kuoli toisen aallon myötä. Harvard T. H. Chan School of Public Healthin epidemiologi William Hanage kommentoi tapahtumia sanomalla "Manauksen tragedian jälkeen toivon, että voimme lopettaa keskustelun pandemian hallinnasta luonnollisesta tartunnasta saadun laumasuojan avulla." Laumasuoja koronavirusta vastaan ei selkeästi synny sairastamalla, ja kuten aiemmin on käsitelty, virus voi aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia terveysongelmia. Nykyään käytössä on rokotteita, mutta syntyykö laumasuoja niiden avulla? ## Rokotteiden antamasta suojasta Kuten tunnettua, rokotus on turvallisempi tapa immuniteetin saamiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskus CDC arvioi helmikuussa 2024, että päivitetyn koronarokotteen saaneiden todennäköisyys sairastua koronaan oli 54 prosenttia pienempi syyskuun 2023 ja tammikuun 2024 välisellä tarkastelujaksolla. Rokote myös suojaa vakavalta ja sairaalahoitoa vaativalta taudilta, vaikkakin suojan tehokkuus ja kesto voivat vaihdella ihmisestä toiseen, eivätkä immuunipuutoksista kärsivät saa välttämättä riittävää suojaa. Suojan myötä myös riski pitkään koronaan pienenee. Kaikkiaan 24 tutkimusta käsitelleen meta-analyysin mukaan kolmesti rokotetuilla riski on 68,7 prosenttia pienempi rokottamattomiin verrattuna. Mitä useamman rokotteen on saanut ennen ensimmäistä koronatartuntaa, sitä suurempi suoja pitkää koronaa vastaan on ylipäänsä. Tällä hetkellä käytettävien lihakseen pistettävien koronarokotteiden keskeisimpänä ongelmana kuitenkin on, etteivät ne estä tarpeeksi hyvin tartuntoja ja viruksen leviämistä. Ne vähentävät kuitenkin sairaalahoidon ja kuolemien määrää kehittämällä kehon yleistä immuniteettia. Kun rokotettu saa koronatartunnan, ehtii virus levitä ylähengitysteissä ja tehdä tihutöitään elimistössä ennen kuin rokotuksen luomat vasta-aineet ehtivät hyökätä sen kimppuun. Tämän takia rokotettukin voi saada tartunnan ja levittää virusta eteenpäin. Myös rokotuksesta saatu suoja hiipuu. Italialaisessa meta-analyysissa arvioitiin, että kaksi annosta yleisimpiä koronarokotteita saaneiden rokotettujen suoja koronatartuntaa vastaan oli yhden kuukauden jälkeen noin 53 prosenttia. Kuuden kuukauden jälkeen suoja tippui 14 prosenttiin ja yhdeksän kuukauden jälkeen yhdeksään prosenttiin. Rokotussuojan hiipuminen korostui vuonna 2022 kun omikronvariantti alkoi levitä, mistä pääteltiin alkuperäiselle virukselle suunniteltujen rokotteiden olevan heikompia sitä vastaan. Tehosteannokset palauttivat suojaustason samalle tasolle, mitä se oli kahden annoksen jälkeen; kuukauden kuluttua se oli 60 prosenttia, ja yhdeksän kuukauden kuluttua 13 prosenttia. Koronatapaukset ja rokotuskattavuus tilastoituna Israelissa joulukuusta 2020 huhtikuuhun 2022. (ourworldindata.org) Israel toimii hyvänä esimerkkinä nykyisten koronarokotteiden antaman suojan puutteellisuudesta ja hiipumisesta. Maa aloitti nopean rokotuskampanjan vuoden 2020 lopulla, ja asetti tavoitteekseen rokottaa yli puolet väestöstään kahdella annoksella maaliskuuhun 2021 mennessä. Rokotteet antoivat hyvän suojan alkuperäistä koronavirusta vastaan, ja rokotekattavuuden kasvaessa koronatapaukset, kuolemat ja sairaalahoito vähenivät tasaisesti. Kuitenkin heinäkuun 2021 lopulla koronan helpommin tarttuva deltavariantti alkoi levitä, mikä johti isoon aaltoon. Sairaalaan päätyneistä israelilaisista valtaosa oli täysin rokotettuja, ja he olivat yli 60-vuotiaita. Tämän nähtiin olevan merkki rokotussuojan nopeasta hiipumisesta ja deltavariantin kyvystä väistää immuniteettia, olihan osa väestöstä rokotettu jo vuoden alussa. Asiantuntijat korostivat, että vaikka rokotteet antoivat paremman suojan vakavaa koronaa vastaan, suoja ei ollut täydellinen eivätkä rokotteet näin olleet mikään pandemian pysäyttävä ihmelääke. He kuitenkin näkivät rokotteet tärkeänä työkaluna pandemian hallinnan kannalta, joiden rinnalla tulisi käyttää muita toimia kuten maskeja. Israel aloitti elokuussa tehosterokotuskampanjan paikkaamaan rokotussuojan hiipumista, mikä auttoi saamaan delta-aaltoa alas. Vuoden 2021 lopulla omikronvariantti kuitenkin alkoi levitä rajusti, ja se pystyi vielä paremmin kiertämään rokotuksista tai sairastamisesta saatua immuniteettia; sen aiheuttama aalto sai delta-aallon näyttämään pieneltä tuhnulta. Nykyisten rokotteiden ongelmien korjaamiseksi kehitteillä on useita seuraavan sukupolven koronarokotteita. Seuraavan sukupolven rokotteista eniten huomiota ovat keränneet nenäsuihkeena annettavat rokotteet, joiden on tarkoitus suojata paremmin tartunnoilta, tulevilta koronavarianteilta ja luoda immuniteetti limakalvojen tasolla. Koska koronavirus tunkeutuu yleensä ensimmäisenä nenään, rokotteen luomien vasta-aineiden on tarkoitus hyökätä sitä vastaan jo tässä vaiheessa. Jos tartunnan ja leviämisen pystyisi tehokkaasti estämään jo näin aikaisin, syntyisi eräänlaisena Graalin maljana pidetty sterilisoiva immuniteetti. Tavallinen immuniteetti yleensä vähentää taudin oireita muttei välttämättä estä tartuntaa, mihin verrattuna sterilisoiva immuniteetti antaisi täydellisen suojan. Tämä olisi merkittävä läpimurto koronaviruksen torjunnan kannalta. Koronaviruksen jatkuvan muuntumisen takia rokotevalmistajat joutuvat joka vuosi päivittämään rokotteitaan uusia koronan variantteja vastaan, mutta uuden rokotteen tultua markkinoille kiertävä variantti ehtii olla jo ihan uusi. Uuden sukupolven rokotteiden tarkoitus on paremman tartuntojen estämisen lisäksi suojella myös uudempia variantteja vastaan, jolloin vältytään jatkuvalta kilpajuoksulta nopeasti muuntuvan viruksen kanssa. Esimerkiksi Suomessa Rokote Laboratories Finland Oy kehittää tällä hetkellä nenäsuihkeena annettavaa FINCoVac-koronarokotetta, joka hyödyntää pitkään kehiteltyä geeninsiirtoteknologiaa. Rokotteen tarkoitus on olla helposti muunneltava, jotta uusien koronavarianttien tuomaan haasteeseen voidaan vastata. Geeninsiirtoteknologian avulla halutaan myös tehdä samankaltaisia rokotteita muita viruksia vastaan. Heinäkuussa 2024 yhtiö jätti arvioitavaksi ensimmäisen kliinisen lääketutkimuksen lupahakemuksen rokotetta varten, ja toimitusjohtaja Erkko Ylösmäen mukaan "rokote on toiminut odotusten mukaisesti kaikissa tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa". Kliinisessä lääketutkimuksessa on tarkoitus tutkia rokotteen luomaa suojaa koronavirusta vastaan, turvallisuutta, antotapaa ja annostasoa. Lääketutkimus aloitettiinkin tammikuussa 2025. Lääketutkimus voitiin arvioiden mukaan aloittaa saman vuoden lopulla. Lääketutkimuksen keston ja rokotetuotannon haasteiden takia rokote saadaan arvion mukaan markkinoille noin vuonna 2026 tai 2027. Koronarokotteita päivitetään vuosittain vastaamaan viimeisimpiä variantteja, joten omasta rokotussuojasta kannattaa pitää huolta ottamalla rokote tasaisin väliajoin. Rokotteiden tuoma suoja ei ole kuitenkaan täydellinen koronaviruksen torjunnan kannalta, minkä lisäksi virus myös muuntuu jatkuvasti immuniteettia kiertäväksi. Israel on hyvä esimerkki väestötasolla rokotusten tuomasta epätäydellisestä suojasta ja viruksen muuntumisen vaikutuksesta. Seuraavan sukupolven rokotteiden odotetaan antavan pidemmän ja kestävämmän immuniteetin koronavirusta ja sen eri variantteja vastaan, ja eniten potentiaalia nähdään nenäsumutteena annettavissa rokotteissa. Jos sairastaminen ja rokotus eivät kummatkaan anna tarpeeksi hyvää immuniteettia koronaa vastaan, miten on niiden yhdistelmän laita? Voiko hybridi-immuniteetti tarjota kattavamman suojan kuin pelkkä sairastaminen tai rokotus? ## Hybridi-immuniteetti Koronapandemian yhteydessä hybridi-immuniteetti on noussut viime vuosina keskusteluun. Hybridi-immuniteetilla tarkoitetaan yleensä koronarokotuksesta ja koronatartunnasta syntyvää vahvaa immuniteettia, jonka olisi tarkoitus suojata sekä tartunnoilta että vakavalta taudilta. Vaikka hybridi-immuniteetin uskotaan tuovan paremman suojan, siihen liittyy monenlaisia ongelmia ja riskejä. Toisin kuin vaikkapa tuhkarokko, koronavirus kuitenkin muuntuu jatkuvasti, kiertäen rokotuksesta ja sairastamisesta saatua immuniteettia. Tuhkarokkoa vastaan voi syntyä parhaimmillaan vuosikymmeniä kestävä immuniteetti rokotusten tai sairastamisen myötä, mutta immuniteetti koronavirusta vastaan voi kestää arvioiden mukaan parhaimmillaan vain joitakin kuukausia. Tällöinkin immuniteetti tarkoittaa immuniteettia vain kulloinkin kiertävää koronan varianttia vastaan. Tiivistetysti sanottuna laumasuoja vaatii kestävän immuniteetin ja taudinaiheuttajan, joka ei muutu liikaa; näin ollen laumasuoja on mahdollinen tuhkarokkoa muttei koronavirusta vastaan. Tämän logiikan mukaan jos rokotteista tai sairastamisesta syntyvä immuniteetti on epätäydellinen, on sitä myös niiden yhdistelmä. Hybridi-immuniteetin käsitettä kritisoidaan The Lancetissa julkaistussa kirjoituksessa. Vaikka immunologisesti katsottuna sen esitetään tuovan paremman immuniteetin koronaa vastaan pelkkään tartuntaan tai rokotukseen verrattuna, sitä ei tulisi esittää kansanterveydellisenä toimenpiteenä. Ihmisille ei tulisi luoda kuvaa, ettei koronatartunnoilta suojautuminen olisi tarpeellista ja että immuniteetti koronaa vastaan kannattaisi hankkia koronatartunnan avulla. Myös tietyt toimijat ovat vedonneet hybridi-immuniteettiin vastustaakseen suojatoimia, kuten maskien käyttöä ja karanteeneja; tämä nähdään harhaanjohtavana ja riskialttiina etenkin riskiryhmien kannalta. Emory Universityn tutkimuksessa tutkittiin immuunivastetta ihmisillä, jotka olivat sekä koronan sairastaneita että rokotettuja. Heidän elimistönsä ei pystynyt tuottamaan pitkäkestoisesta immuniteetista vastaavia soluja luuytimeen, jotka vuorostaan tuottaisivat vasta-aineita koronavirusta vastaan. Samankaltaisia soluja kuitenkin löytyi influenssaa tai jäykkäkouristusta vastaan rokotetuilta ihmisiltä, eli heillä näin ollen oli kestävämpi immuniteetti kyseisiä viruksia vastaan. Toisin sanoen hybridi-immuniteettikaan ei pysty tuottamaan pitkäkestoista immuniteettia koronavirusta vastaan. Koronaan sairastuminen voi aiheuttaa vaurioita useisiin elimiin, vahingoittaa immuunijärjestelmää ja lisätä riskiä pitkäaikaisiin terveysongelmiin. Etenkin koronan toistuva sairastaminen on haitallista. Vaikka The Lancetissa julkaistussa kirjoituksessa varoitellaan, ettei hybridi-immuniteettia tulisi esittää kansanterveydellisenä toimenpiteenä, päättäjät ovat tehneet juuri päinvastoin. Hybridi-immuniteetin käyttö tulee hyvin ilmi asiantuntijoiden sanomisista, vaikka termiä ei suoraan käytettäisikään: Suomessa esimerkiksi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek puhuu Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa elokuussa 2021 tartuntojen tuomasta "luonnonsuojasta", "luonnon uudelleenkohtaamisesta" ja "luonnon tehostamisesta". Hän arvelee, että tulevaisuudessa saadaan suojaksi joko koronatartunta tai räätälöity rokote tasaisin väliajoin kulloinkin kiertävää varianttia vastaan. Kun tulevista rokotusannoksista kysytään, hän vastaa "katsotaan että riittääkö se kolmas ja luonnonsuojat päälle". Toistuvat koronatartunnat esitetään siis muka rokotusten suojan täydennyksenä tai rokotuksen korvikkeena erilaisia kiertoilmauksia käyttämällä. Joulukuussa 2021 THL:n johtava asiantuntija ja rokotusohjelman ohjaustiimin tiimipäällikkö Mia Kontio toistaa Nohynekin sanomisia THL:n virallisessa lasten rokotuksia käsittelevässä tilaisuudessa: "-- Jos ja kun virusta väestössä kiertää, me emme tarvitse uusia rokotuskierroksia, vaan me saamme sitten luonnonbuustereita. Eli kun kohtaamme virusta, meidän immuniteettimme vahvistuu siinä." Tämän takia hän näkee tulevaisuudessa koronarokotukset tarpeellisina lähinnä riskiryhmille. Terveillä nuorilla ja aikuisilla hän näkee useammat rokotuskierrokset tarpeettomina, koska viruksen kierrosta tulee "luonnonrokotusta jatkuvasti". Kolmas esimerkki tulee Australiasta. Joulukuussa 2024 Sky Newsin haastattelussa epidemiologi tohtori Clay Colledge sanoo, että koronan tehosterokotuksen voi käydä hakemassa, jos siltä tuntuu. Hän kuitenkin väittää, että koska virus kiertää jatkuvasti ja virus käyttäytyy "suhteellisen suotuisasti", tulee siitä "luontaista immuniteettia" eivätkä rokotukset siis olisi tarpeellisia. Colledge myös sanoo sairastaneensa koronan noin 4–5 kertaa vuoden aikana koska koronapotilaita on paljon ja väittää voivansa hyvin, mitä nyt on vain "vanha, väsynyt ja ärtynyt" pitkien työvuorojen takia – ottaen koronan terveyshaitat huomioon, tätä sopii epäillä. Toistuvat koronatartunnat lisäävät tutkitusti riskiä pitkään koronaan, mitä Colledge vähättelee muiden virusten aiheuttamien pitkittyneiden oireiden ja omasta mielestään sairauden epäselvän määritelmän takia. Kaikkia kolmea esimerkkiä yhdistää koronan toistuvan sairastamisen esittäminen hyödyllisenä, mikä on tarkoituksellista yleisen mielipiteen manipulointia. "Luonnon uudelleenkohtaamisen" kaltaisilla ilmauksilla pyritään peittämään koronan todelliset riskit. Koronan terveysvaikutukset ja toistuvan sairastamisen tuomat pitkäaikaiset haitat jätetään huomiotta, samoin tämän kaiken vaikutus kansanterveydelle. Hybridi-immuniteetin käsitettä on siis käytetty väärin perustelemaan, miksi sairastaminen olisi hyvästä ja miksi suojatoimet eivät olisi tarpeellisia. Tällaisten harhaanjohtavien väitteiden viljely luo väärän mielikuvan koronaviruksen vakavuudesta ja horjuttaa luottamusta tieteeseen ja asiantuntijoihin. ## Rokotussuosituksista ja lopuksi Hybridi-immuniteetin käsitteeseen kuuluu tietysti rokotuksen kautta saatu suoja, mutta rokotussuosituksissa on eroja Suomen ja esimerkiksi Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa CDC suosittelee rokotteen yhden annoksen perussarjaa kaikille kuutta kuukautta vanhemmille, Suomessa THL taas suosittelee sitä kaikille 18 vuotta (riskiryhmillä 12-17 vuotta) täyttäneille ja vanhemmille. Suomessa koronan tehosterokotteita annetaan maksutta 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä kaikille täysi-ikäisille riskiryhmään kuuluville; Yhdysvalloissa noihin ryhmiin kuulumaton voi hakea tehosteen maksua vastaan apteekista. Ennen syyskuuta 2024 alle 65-vuotiaan perusterveen oli hankala saada tehosterokotteita, koska THL ei ollut ottanut sitä varsinaisiin rokotesuosituksiinsa, joita valtaosa hyvinvointialueista linjasi noudattavansa. Tätä on kritisoitu, koska näin osa väestöä jää ilman rokotussuojaa ja altistuu suuremmalle riskille sairastua vakavasti. Koska tehosteita pantattiin Suomessa, monet joutuivat hakemaan niitä ulkomailta kuten Virosta. Panttaamista kritisoitiin, ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kiistelikin koronarokotusten laajentamisesta pitkään THL:n kanssa. Lopulta syksystä 2024 lähtien alle 65-vuotiaat perusterveet ovat voineet hakea tehosteita maksua vastaan apteekeista tai yksityisiltä lääkäriasemilta. THL:n linjaa rokotteista on arvosteltu, koska sen nähdään eroavan paljolti muista maista kuten Yhdysvalloista. Esimerkiksi lokakuussa 2024 Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen ja Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas näkivät sen "hämmentävänä". Tiukat rajat rokotettaville ihmisryhmille nähtiin liian tiukkoina ja poikkeuksellisina. Heidän mielestään koronarokotteita pitäisi tarjota ja suositella saaman tapaan kuten esimerkiksi influenssarokotteita, eli riskiryhmien lähipiirille ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Samoin koronan riskiryhmät tulisi määritellä kuten influenssassa ja rokottautumiseen tulisi kannustaa. THL:n rokotussuosituksissa ei myöskään ole huomioitu koronan pitkäaikaisia terveyshaittoja tai sairaspoissaoloja, minkä haastateltu THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek myöntääkin. Nohynek myös väittää, että koronataudin kuva on muuttunut vuodesta 2020, jolloin rokotus- ja eristystoimet olivat kattavampia eikä väestössä ollut ollenkaan immuniteettia. Hän siis käyttää "väestön immuniteettia" hybridi-immuniteetin sijaan ja perustelee näin, miksi yhtä laaja rokottaminen ei olisi muka tarpeellista. Liian kapeiden rokotussuositusten ja rokotusten huonomman saatavuuden ongelmana on, että väestön rokotussuoja ei pysy tarpeeksi hyvänä. Valtaosa työikäisestä väestöstä on saattanut käydä hakemassa korkeintaan silloin määritellyn perussuojan mukaiset kaksi rokotusta ja yhden tehosteen vuonna 2022, ja koska rokotussuoja hiipuu, ei siitä enää ole juuri mitään jäljellä. Kun osa väestöä ei saa rokotteita, he taas saavat "luonnonsuojaa", mikä kuitenkin tarkoittaa suurempaa riskiä vakavalle sairastumiselle. THL:n kummallinen viestintä ei myöskään auta asiaa: syksyllä 2024 Yle julkaisi sen ohjeita artikkelissa "Älä ota tehosterokotetta tai tee kotitestiä, jos olet perusterve – tässä THL:n seitsemän neuvoa koronan varalle". Artikkeli luo harhaanjohtavan kuvan, ettei perusterveiden tarvitsisi välittää koronaviruksesta ja hakea rokotetta (vaikka he nyt voivat), mikä heikentää rokotesuojaa ja lisää riskiä vakavaan sairastumiseen. Jos kotitestiä ei tehdä, saattaa huomaamattaan levittää koronavirusta kanssaihmisiin, joista osa voi olla riskiryhmiä. Tämä taas voi pahimmillaan johtaa vakaviin sairastumisiin ja kuolemiin. Artikkeli on kokonaisuudessaan merkittävässä ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa. Rokotteen ottamatta jättämiseen kannustaminen on myös kummallista etenkin nyt, kun perusterveet voivat hakea niitä omalla rahalla. THL:n varovaisen linjan ja kummallisen viestinnän voi osittain selittää hybridi-immuniteetin väärinkäytöllä. Viestinnässä on vihjailtu, että koronatartunta toimisi eräänlaisena "luonnonrokotuksena" ja että rokotukset eivät olisi tarpeellisia kaikille. Tämä on merkittävässä ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa ja luo harhaanjohtavan kuvan koronaviruksen vaarallisuudesta. Kun koronaviruksen vaarallisuudesta ja rokotusten tuomasta suojasta puutteineen on paljolti tutkimustietoa, rokotteiden ottamatta jättämiseen kannustaminen vuonna 2024 on vastuutonta. Terveysviranomaisten tulisi perustaa suosituksensa aina tieteelliseen näyttöön ja kommunikoida kansalaisille avoimesti ja selkeästi. *** Manausin kaupunki Brasiliassa ja Israel edustivat vastakkaisia näkökulmia laumasuojan tavoitteluun koronavirusta vastaan. Manaus osoitti, että laumasuojan hakeminen sairastamisella aiheuttaa kärsimystä, kuolemia ja terveydenhuollon luhistumisen. Israel osoitti, ettei kattavasta rokottamisesta huolimatta pysytä nopeasti muuntuvan viruksen perässä. Toisin kuin ennen on arveltu, rokotukset ja sairastaminen eivät tuo koronavirusta vastaan kestävää immuniteettia eivätkä näin ollen laumasuojaa. Vaikka rokotteet suojaavat vakavaa sairastumista ja kuolemaa vastaan, eivät ne suojaa tarpeeksi hyvin tartunnoilta, minkä lisäksi suoja hiipuu. Vielä kehitteillä olevien seuraavan sukupolven rokotteiden toivotaan antavan paremman suojan, ja niistä etenkin nenärokotteissa nähdään paljon potentiaalia. Hybridi-immuniteettikaan ei tuo kestävää suojaa koronaa vastan. Käsitettä on väärinkäytetty manipuloivasti koronan vähättelyn välineenä. Toistuva sairastaminen esitetään terveydelle hyödyllisenä ja säännöllinen rokottautuminen tarpeettomana, millä on vakavia seurauksia. Vaikka hybridi-immuniteetti ei toimi käytännössä, sitä käytetään edelleen kierrellen. Rokotteita on pantattu suosituksiin perustuen, mitä on kritisoitu. Kun koronarokotteita ei saa samoin kriteerein kuin influenssarokotteita eikä tehosteiden ottamiseen kannusteta, voi rokotussuoja osalla ihmisistä jäädä puutteelliseksi, millä on myös haitallisia seurauksia. Tämä on hyvä esimerkki hybridi-immuniteetin väärinkäytöstä, jossa oletetaan virheellisesti, että sairastaminen koronaviruksen tuo riittävän suojan. Rokotteiden panttaaminen heikentää rokotussuojaa väestössä, luo eriarvoisuutta ja voi vaarantaa kansanterveyden. Pelkät rokotteet eivät riitä koronan torjuntaan. Mitä enemmän koronavirus leviää, sitä enemmän se myös muuntuu immuniteettia kiertäväksi. Nopean muuntumisen ja toistuvien tartuntojen seurauksena rokotteet ja vasta-ainehoidot menettävät tehokkuuttaan. Ensimmäiset koronaa vastaan tehdyt rokotteet ja vasta-ainehoidot eivät enää toimi nyt kiertäviä variantteja vastaan. Viruksen kehitystä on tarkkailtava, ja jotta sen muuntumista voidaan hidastaa, sen leviämistä on vähennettävä. Toisin sanoen koronan torjuntaan tarvitaan muutakin kuin vain rokotuksia. Mitä muita keinoja koronaviruksen leviämisen hidastamiseen ja yhteiskunnan suojaamiseen sitten on? ### Hyödyllisiä linkkejä * Nordic Research Network -rokotetutkimusyrityksen toimitusjohtaja Timo Vesikarin blogi, jossa käsitellään usein koronavirusta ja rokotteita * Tohtori Hilda Bastianin blogi, jossa seurataan joka kuukausi seuraavan sukupolven koronarokotteiden kehitystä * Koronarokotteet eivät lisää koronaan liittymättömiä kuolemia mutta estävät koronakuolemat * Ei, rokotteet eivät ole syypää sairastumisiin ja kuolemiin * Oikaisupyyntö koskien THL:n koronaneuvoja * New Nasal Vaccines Offer Better Protection from COVID and Flu—No Needle Needed * * * **Telegram:** https://t.me/koronakanava **Mastodon:** https://mas.to/@koronakanava **Bluesky:** https://bsky.app/profile/koronakanava.mas.to.ap.brid.gy

Infections, reinfections, and Long COVID remain under-recognised in workforce planning and public health policy.

Children may be more likely to be diagnosed with autism and other neurodevelopment disorders if their mother had a Covid-19 infection while pregnant, according to a new study.

# Palaute SM-liigalle somepäivityksestä Hei! Asiani koskee viestipalvelu X:ssä julkaisemaanne tiedotetta. Tiedotteessa kerrotte jättävänne toistaiseksi Liiga-otteluiden jälkeiset pelaajien kättelyt pois ottelutapahtumista, koska pyritte ehkäisemään syksyn virustautien mahdollista leviämistä. Toteutatte kaikki muut ottelutapahtumaan kuuluvat seremoniat kuitenkin normaalisti. Päätöksenne on täysin ymmärrettävä ele pelaajienne terveyden kannalta ja on hyvä, että haluatte pitää siitä huolen. Kuitenkin pelkkä kättelyjen jättäminen pois ei ole linjassa nykyajan tutkimustiedon kanssa, mitä tulee erilaisten virusten leviämiseen. Ei kättelyn välttämisessä ja käsihygieniassa mitään haittaa ole, mutta ei se autuaaksi tee. Seuraavaksi saatte ison läjän faktoja: Koronapandemian myötä virusten ilmalevitteisyyden tutkimus on lisääntynyt, ja samoin ollaan havaittu kuinka monet virukset leviävätkin pääosin ilmassa leviävinä aerosoleina eivätkä pelkkinä pisaroina, jotka tippuvat ajan kuluessa maahan. Kun ihmiset hengittävät toisten keuhkoissa olleen ilman aerosoleja, he saavat tartunnan. Koronaviruksen lisäksi muita ilmalevitteisiä tauteja ovat mm. legioonalaistauti, influenssa, tuhkarokko ja vesirokko. Tartuntariskiä lisäävät puutteellinen ilmanvaihto, aerosolien kulkeutuminen koko tilaan ja oleskelu tällaisessa tilassa pidempään. Mainituista viruksista koronavirus voi aiheuttaa moninaisia terveyshaittoja: lieväkin sairastaminen lisää riskejä sydän- ja verisuonitauteihin, ja riski on vielä vuoden jälkeenkin 39 prosenttia suurempi koronaa sairastamattomiin verrattuna. Virus voi myös aiheuttaa monenlaisia neurologisia ja hermostollisia oireita: keskittymis- ja muistihäiriöt, hajuaistin katoaminen, masennus ja "aivosumu". Koronan sairastaminen myös heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, jolloin ihminen on alttiimpi sairastumaan moniin sellaisiin sairauksiin, jotka immuunijärjestelmä voisi normaalisti päihittää helposti. Osa lääkäreistä on verrannut tätä HI-viruksen tuomaan immuunikatoon. Esimerkiksi RS-viruksen ja keuhkokuumeen laajemman leviämisen on nähty johtuvan koronaviruksen aiheuttamasta immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Olette varmasti lukeneet lehdistä kuinka sairastelu on kasvanut, ja koronavirus on tässä siis eräs tärkeä osatekijä. Toistuva koronan sairastaminen on erityisesti haitallista, ja se voi johtaa pitkäksi koronaksi (engl. long covid) kutsuttuun krooniseen terveysongelmaan. Pitkää koronaa kuvaillaan krooniseksi monijärjestelmälliseksi sairaudeksi, joka vahingoittaa useita elimiä ja jolla voi olla merkittävästi elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Esimerkiksi urheilijoiden osalta pitkästä koronasta sanotaan seuraavaa: > "Vaikka vakavat sydänkomplikaatiot ovat harvinaisia, pitkästä koronasta kärsivät urheilijat kokevat usein oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, sydämentykytystä ja liikunnan sietokyvyttömyyttä. Pitkästä koronasta kärsivien urheilijoiden hoidossa on ratkaisevan tärkeää, että monialaiset tiimit osallistuvat yksilöllisten ja jäsenneltyjen paluuohjelman laatimiseen. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on tunnistaa pitkä korona urheilijoilla, lisätä tietoisuutta sen mahdollisista vaikutuksista ja toteuttaa strategioita, joilla varmistetaan turvallinen paluu urheiluun." Eli korona ja monet muut virukset ovat hyvin haitallisia urheilijoille. Miten niitä voi sitten torjua? Mikä on parempi vaihtoehto kuin pelkkä kättelemisen välttely? Vastaus on ilmahygieniassa ja hengityssuojaimissa. Suosittelen lukaisemaan THL:n sivulta hengitystieviruksista ja sisäilmasta. Citizenshield-hankkeen sivuilta löytyy mahtava kansantajuinen kokoelma artikkeleja ilmahygieniasta. Maailman terveysjärjestö WHO:n sivuilta ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC:n sivuilta löytyvät myös hyvät oppaat ilmalevitteisten virusten torjuntaan. Kannattaa myös perehtyä suomalaiseen tutkimukseen ilmahygieniasta ja maskeista, kuten VTT ja Työterveyslaitos ovat tutkineet. Jos tämä ei ole tarpeeksi, kannattaa miettiä miten Suomen olympiajoukkue toimi vuoden 2024 olympialaisissa. Olympiakylässä käytettiin Lifa Air Oy:n ilmanpuhdistimia ja FFP2-hengityssuojaimia. Olympiakylässä käytettiin myös ilmanpuhdistimia, joilla tavoiteltiin muita puhtaan sisäilman tuomia terveyshyötyjä, kuten "virkeämpi olo, parempi unenlaatu tai allergia- ja hengitysoireiden helpottuminen.". Olympiajoukkueen jäseniä myös ohjeistettiin käyttämään maskeja kisoihin matkustettaessa ja paikan päällä kisaruokaloissa ja busseissa. Toisin sanoen ottelujen jälkeisten kättelyjen välttely ei ole mitään muuta kuin placeboa, kun virukset leviävät hengitysilmankin kautta. Teillä on mahdollisuus soveltaa nykyaikaista tieteellistä tietoa virusten leviämisestä omaan toimintaanne ja konkreettisesti osoittaa, että koronapandemiasta on opittu jotain. Tiedätte varmasti sanonnan "urheilija ei tervettä päivää näe", ja on olemassa keinoja, joilla lisätä näiden terveiden päivien määrää. Te voitte joko suunnata kohti terveempää tulevaisuutta, jossa on sovellettu uutta tietoa, tai jäädä kiinni menneeseen ja kuvitella, että pelkkä kättelyn välttäminen riittää. Teidän valintanne! Terveisin, [Koronakanavan ylläpitäjä] * * * **Telegram:** https://t.me/koronakanava **Mastodon:** https://mas.to/@koronakanava **Bluesky:** https://bsky.app/profile/koronakanava.mas.to.ap.brid.gy