Siinä mielessä "mielenkiintoista" kaupantekoa rauhasta, että Ukrainan pitäisi luvat harvinaisia mineraaleja USA:lle (suurille firmoille?), mutta Venäjä saa haluamansa.

unn.ua/en/news/zele...

Joo. Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maan oli tarkoitus olla jonkinlainen parodia, mutta sehän varsin osuva.

Minusta kuunnelmasarjassa ei leimata tai rienata ketään. Siinä ei yleistetä, vaan kerrotaan nimenomaan siitä, miten eri ihmiset kokevat ja toimivat eri tavalla.

Minusta venäläistaustaisen miehen venäläismielisyyttä ei tarvitse ihmetellä.

Hesari sanoo isän olevan inkeriläinen, mutta vanhemmat tulivat molemmat Venäjältä ja äidin etnisyyttä ei jostain syystä sanota.

Tästä tulee mieleen se vanha vitsi, missä mies epäili muistikuviaan edellisillan juhlista ja kultaisesta vessanpöntöstä, joten meni tarkistamaan asiaa ja soitti ovikelloa:

- Isää! Täällä on se mies, joka kakkas sun tuubaan yöllä!

Entä jos ollaan jo tilanteessa, missä ns. demokraattisissa vaaleissa vallan saanut taho päättää esim. sulkea opetusministeriön ja palkkaa esim. ihmisiä menemästä tapaamiseen opetusministeriössä?

www.nbcnews.com/news/amp/rcn...

bsky.app/profile/kivi...

Joo, se oli Twitterin hauska puoli – niin kauan kuin sitä kesti.

On kurjaa, että alusta synnyttää epämieluisia tunteita. Itselleni se toimii muistuttajana ja silmien avaajana. Joo, en sinänsä tarkoita kivoja asioita minäkään.

No mutta. En tiedä ajattelevuudesta, mutta onhan meillä Suomessa myös Mikko Kärnä.

yle.fi/a/3-11043228

Samaten olen alkanut ääneen toistaa sitä, mitä olen ajatellut jo pitkään: Me elämme täällä yhdessä.

Kaikki ihmiset eivät ole älykkäitä, hyvin käyttäytyviä jne., mutta silti elämme heidän kanssaan. Kaikkiin ei voi luottaa, mutta siitäkin pitäisi puhua avoimesti.

Jep. Tilanne ei ole varsinaisesti muuttunut. Aina välillä näkee positiivisia pilkahduksia, mutta sitten taas sama vanha jatkuu - ja mahdollisesti vielä karseampana.

Itse jankutan edelleenkin, että media ja puolueet eivät tartu törkeyksiin, esim. rasismiin, koska "pelkäävät menettävänsä jotain."

OK. Kyllä minä siellä olen. Media ja kuplat ovat kovin yksipuolisia.

Ilta-Sanomien Ulla Appelsin latasi täysillä, haukkui hyvän kuunnelmasarjan ja heitti populistisen "kysymyksen": "Miksi heidät ["ruoantuottajat"] pitää vielä demonisoida?"

X:ssä voin kommentoida heitä suoraan.

Näitä tarinoita vain tarvitaan lisää.

Työttömyys, viina, kirves ja perhe ovat mukana ja niistä Niskanen teki Kahdeksan surmanluotia ja Eput "parodiabiisin", mutta eivät nekään ongelmat ole vielä hävinneet.

Panokset ja eturyhmät ovat suuria.

Melania Joyn ajatus karnismista on samantapainen.

awellfedworld.org/carnism/

Tarinan alistuminen ja sitoutuminen vallitseviin käytäntöihin on ymmärrettävää, eikä "demonisoivaa", kuten Appelsin mainostaa. Mutta toisaalta liiallinen altistuminen nykykäytännöille on myös uskottava syy "heräämiselle".

Oikein hyvä, kiitos.

Toki paljon tuttua näin kaupunkilaiselle, joka on miettinyt eläinten asemaa ja elämää 40 vuotta.

Oma teesini on ollut, että ihminen ei voi vapaasti ajatella eläinten oikeuksia, jos esim. syö lihaa, vaikka lihansyönti ei ole välttämätöntä ja on siten "turhaa".

pcap.org.au

Kiitos teille, Laura ja Ulla. Älyvapaan kolumnin ja sillä retostelun (esim. Sirkka Anttila...) innoittamana kuuntelin kaikki kolme jaksoa.

Hukkasin kerran kuulokkeeni. Siinä meni niin kauan, että ehdin käydä ostamassa uudet, samanmerkkiset, samaa mallia ei ollut. Uusi malli ei edes pysynyt päässäni. Löysin vanhat (joita vieläkin käytän), kävin palauttamassa poskille luistavat.

En keksinyt tapaa kirjata aikaparametriä, en nääs löytänyt yhtään mallia. 😀

Olihan Suomessa oma.
youtu.be/lZb3hZkuHf0?...