Mielenterveysongelmien kasvulle ei ole löytynyt yhtä yksiselitteistä syytä, vaan kasvu johtuu todennäköisesti useista samanaikaisesti samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Siksi myöskään yhtä yksittäistä ratkaisua koko ilmiölle ei luultavasti ole. 🤔

7/7

🌍 Mielenterveyden haasteiden kanssa kamppaillaan myös muualla kuin Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi nuorten naisten masennuslääkkeiden käytössä Suomi on tällä vuosikymmenellä selvästi ohittanut Ruotsin.

6/

Psyykenlääkkeiden käytössä on huomattavia alueellisia eroja. Esimerkiksi teini-ikäisistä tytöistä useampi kuin joka kymmenes (11 %) käytti viime vuonna masennuslääkkeitä Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Osuus oli kolmanneksen pienempi (7 %) Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

5/

Nuorista aikuisista naisista useampi kuin joka kuudes (vajaa 18 %) käytti viime vuonna masennuslääkkeitä. Se on enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri osuus kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Psykoosilääkkeitä käyttäneiden osuus nuorista naisista on lisääntynyt 2,8 prosentista 5,3 prosenttiin.

4/

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on myös kasvanut nopeasti. Viime vuonna saajia oli vajaa 66 000, yli kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten, ja kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna.

3/

Mielenterveysongelmien perusteella pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Vuonna 2014 heitä oli vajaa 59 000, viime vuonna yli 100 000. Kasvua ovat 2020-luvulla ajaneet ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot.

2/

💊 Lääkehoito on välttämätöntä tyypin 1 diabetesta sairastaville ja suurelle osalle tyypin 2 diabeetikoista.

Lääkekorvausjärjestelmä mahdollistaa hoidon nykyaikaisilla lääkkeillä myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville.

Opintotuen menot ovat viime vuosina kasvaneet. Kasvu johtuu siitä, että Kela on joutunut maksamaan pankeille yhä suurempia takausvastuiden maksuja. Opintolainan takaussaatavia Kelalla oli 269 miljoonaa euroa viime vuonna.

🚌 Koulumatkatuen saajamäärä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime lukuvuonna saajia oli reilut 92 000, kun kymmenen vuotta aikaisemmin määrä oli 52 000.

Opintovelallisten määrä on laskenut hieman, mutta opintolainakanta kasvaa. Viime vuonna suomalaisilla oli yhteensä yli 6 miljardia euroa opintolainaa.

📈 Kaikkien opintovelallisten keskimääräinen opintolainan suuruus on kasvanut lukuvuosien 2010/2011 ja 2023/2024 välillä noin 5 000 eurosta noin 12 000 euroon.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla, joilla oli opintolainaa, lainaa oli valmistumisen aikoihin keskimäärin 18 370 euroa. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista lähes yhdeksällä kymmenestä oli valmistuessaan opintolainaa ja keskimääräinen lainasumma oli 28 293 euroa.

🤔 Niillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, joilla oli opintolainaa, keskimääräinen lainan suuruus oli vajaa 24 000 euroa, ja useammalla kuin joka viidennellä lainaa oli yli 30 000 euroa.

📉 Opintolainaa nostaneiden määrä väheni toista vuotta putkeen. Viime vuonna opintolainaa nosti 143 000 henkilöä. Korkeakouluista valmistuneista opiskelijoista kahdella kolmesta oli opintolainaa sen lukukauden lopussa, jona he valmistuivat.

Opintotukea sai 295 000 opiskelijaa. Heistä kaksi kolmesta oli korkeakouluopiskelijoita ja yksi kolmesta toisen asteen opiskelijoita.

Hei, pahoittelut viivästyneestä vastauksesta! Tästä ei ole toistaiseksi olemassa tutkimusta ainakaan meillä. Suunnitteilla on kuitenkin kehityksen taustatekijöihin liittyvää tutkimusta, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.