2/3 🗝️ 94 % aso-asunnoista sijaitsee melko kireän tai tasapainoisen markkinatilanteen kunnassa. Markkinatilanne on määritelty indeksillä, johon vaikuttavat lunastettujen aso-asuntojen määrä, käyttövastikkeen ja markkinavuokran ero, väestön vuosimuutos sekä asukasvaihtuvuus.

3/3 💶 Aso-asuntojen käyttövastikkeet ovat koko maan tasolla 20 % edullisemmat kuin markkinavuokrat. Suurimmillaan ero on Helsingissä (31 %), Turussa (29 %) ja Espoossa (27 %).

www.varke.fi/fi/tilastot-...

Isossa kuvassa 2010-luvulla alkanut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kasvutrendi on jatkunut. 📌

stat.fi/julkaisu/cm3... 2/7

🏢 Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa eniten lisääntyivät yksiöissä ja kaksioissa asuvat kotitaloudet, kun taas valtion tukemissa vuokra-asunnoissa lasku yksiöissä asuvien määrässä vastaa käytännössä koko ko. hallintaperusteen muutoksesta. 3/7

👥 Kun tarkastellaan kotitalouksien sijaan asunnoissa asuvaa väestöä, lisääntyi myös se eniten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, mutta laski eniten omistusasunnoissa. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukkaiden määrä, toisin kuin kotitalouksien määrä, kasvoi hivenen. 4/7

🔎Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa kotitalouksien määrän laskua selittää erityisesti suurempien kt-asuntojen, mutta jonkin verran myös suurempien rt-asuntojen, suosion lasku. Kuitenkin pienten valtion tukemien vuokrakerrostaloasuntojen suosion kasvu nosti asukasmäärän muutoksen positiiviseksi. 5/7

🗝️ Asumisoikeusasunnoissa, joissa sekä kotitalouksien että asukkaiden lukumäärä pieneni marginaalisesti edelliseen vuoteen verrattuna, kerrostalojen ja pienten asuntojen suosio lisääntyi, kun taas rivitalojen ja suurempien asuntojen suosio laski. 6/7

Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asui 481 000 henkilöä vuonna 2024, mikä vastaa 9 % koko väestöstä. Asumisoikeusasunnoissa asui vuonna 2024 yhteensä 100 000 henkilöä eli 2 % väestöstä. 7/7

Oma arvioni on, että rakennuskustannukset suuntaavat pian jälleen kohti yläoikeaa. Eikä kauan odotettu asuntotuotannon mahdollinen alkaminen tätä ainakaan helpota, kun rakennuttajat alkavat kilpailemaan urakoitsijoista eikä toisinpäin. Esimerkiksi betonin hinta kipuaa jo rinnettä ylös.

2/6 🔴 Suomessa nuorille aikuisille koulutustasolla on todella suuri merkitys työllistymiseen 🧑‍⚕️👷, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 46 %-yks. korkeampi kuin vain peruskoulun varassa olevilla (OECD-maiden keskiarvoero 27 %-yks.).

3/6 🔴 Suomessa korkeakoulu aloitetaan suhteellisen myöhään 🧓, keskimäärin 24-v., mutta verrattain iso osa (49 %) opiskelijoista suorittaa opintonsa tavoiteajassa ✅. Opintojen keskeytykset ovat suhteellisen harvinaisia, mikä ainakin osittain johtuu korkeakoulujärjestelmien eroista maiden välillä.

4/6 🟢 Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen useammin kuin OECD-maissa keskimäärin: 👶 alle 3-v. 40 % (OECD ka. 29 %) ja 🧒 3-5-v. 89 % (OECD ka. 85 %) on varhaiskasvatuksessa. Tosin alle 3-v.a osuus on kuitenkin noin 10-20 %-yks. ja 3-5-v. noin 5 %-yks. muita Pohjoismaita matalampi.

5/6 🟢 Suomi saavutti kaikkien OECD-maiden korkeimmat pisteet sekä lukutaidossa 📖, laskutaidossa 🧮 että ongelmanratkaisukyvyssä💡 aikuisväestön osaamista mittaavissa testeissä (PIAAC).

6/6 ➡️ Tämän raportin perusteella Suomessa työvoima on siten ainakin vielä tällä hetkellä osaamisellaan aivan maailman huippua. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka kauan?

Linkki raporttiin: www.oecd.org/en/publicati...

Valtio maksoi v. 2024 korkotukea asuntoyhteisöille 223 miljoonalla eurolla. 2023 tuki oli 88 M€. 2025 H1:llä tukea maksettiin n. 100 M€ eli huippu on jo ohitettu. Ottaen huomioon korkotukilainakannan koon (n. 20 mrd), voidaan sanoa korkotukimenojen olleen huipulla karkeasti hieman yli 1 % kannasta.