PS. Edellä mainittua Nyrkkisääntö yrittää nostaa. Näkökulmana sävytys, ei asia. Kaikki tuki AY-toiminnalle ja tälle kampanjalle

t kommari.

Esim. näistä syistä itkettynyt halloween-kostyymi huvittaa dramaattisine tarinoineen. Kyllä mun kokemuksen mukaan otetaan eniten turpaan työantajalta.

Näin myös asiakas tulee huomioiduksi väkivaltaisuudestaan huolimatta. Ongelma on se, että koko ajan leikataan resursseista, kuunnellaan esihenkilön vittuilua että "tää työ ei ole kaikkia varten", otetaan turpaan ja saadan siitä kaikesta ilosta kolme markkaa palkkaa.

Tärkeempää on turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunnetta lisää koulutus, hyvä johtaminen, tilanteiden välitön käsittely ja oikeudenmukainen palkkaus.

Semmonen kuuma ote tulee mieleen saatetekstistä, että kysymys ei ole siitä, että työntekijän ei tulisi kohdata lainkaan väkivaltaa. Absoluuttista turvallisuutta ei tule vaatia, erityisesti jos työskentelee väkivaltaisen asiakasryhmän kanssa (päihteitä käyttävät, kehitysvammaiset, psykoottiset jne.)

Ja tää huvittuneisuus tulee ihmiseltä joka on kohdannut sikamaisen paljon väkivaltaa lastensuojeluduuneissa.

Siltamäen ja Lehtolan esseekokoelma Sinä riität sai mut loppuvuodeks iloseks. Hurskaisen Suntio oli erinomainen.
Huonosti oon lukenut tän vuoden niitettä toisaalta, otanta heikko!