Myöhemmin selvisikin, että trilogian osat oli alkujaan julkaistu vuoden aikana osana ratkaisua jakaa suurempi ”tiiliskivi” toisenlaiseksi lukukokemukseksi. Ja joka osassa tosiaan oli virkistävällä tavalla toisistaan poikkeavat rakenteet. Suosittelen, varsinkin jos kiinnostaa oudompi scifi. 7/7

Ehkä lisää vastauksia annetaan trilogian jatkoksi viime syksynä ilmestyneestä neljännestä osasta (Absolution), jota ei ole vielä suomennettu. Eteläraja-trilogia kannattaa muuten lukea kerralla. Esim. Hävityksen luettuani jäi fiilis, että olen lukenut vain ensimmäiset luvut pidemmästä kirjasta. 6/

No mistä Eteläraja-trilogia kertoo? Ekologisesta mukautumisesta ja ekokatastrofin hyväksymisestä? Virus-sairauden metaforasta? Oudosta materiasta? Ei mistään näistä? Vaikka jäinkin vähän kaipaamaan vastauksia, oli kaiken ytimessä kuitenkin se, mitä itse sai irti monisyisten hahmojen tarinoista. 5/

Majakanvartijan repaleinen menneisyys ja kuumehoureisesti lipsuva ote todellisuudesta niin ajan kuin aineen tasolla tarjoaa lukijalle useita teorioita tai näkökulmia siihen, mitä tarinan teemat ja allegoriat voisivat ehkä olla. Rautalankaa kun ei ojenneta. Pääsee kelailemaan itse! 4/

Hyväksynnän useista näkökulmista muodostuikin se punainen lanka, joka auttoi saamaan lopullisen otteen koko trilogiasta. Koko trilogiasta kiinnostavimmaksi hahmoksi ainakin itselle muodostui Majakanvartija, johon Hävityksessä viitataan vain ohimennen, mutta joka on Hyväksynnässä keskiössä. 3/

Ensimmäinen osa Hävitys esittelee lukijalle päähenkilön sekä potentiaalisen antagonistin, jotka molemmat jäivät minulle ensin etäiseksi. Hallinta tuo jälleen uuden päähenkilön, ja Hyväksyntä vielä yhden lisää. Kaikki näistä hahmoista toimivat lopulta Hallinnassa myös näkökulmakertojina. 2/