Tuon määritelmäsi mukaan nimenomaan on kaksi ääripäätä. SKP:n julistettu tavoite on kumota YK:n ihmisoikeuksia koskevan julistuksen 17. artikla. Tarvittaessa vallankumouksen kautta. Mutta tämän ääripään olemassaolo ei tarkoita ettei nyt voimakkaammin esillä olevaa toista ääripäätä pitäisi vastustaa.

Nyt jos koskaan tarvitaan asiallista poliittista keskustelua (kaikilta poliittisilta suunnilta) ja toisten puolueiden tekemisten vääristely vie tehokkaasti pohjaa tältä.

Ilman hallituksen esittämää lakimuutosta oli mahdollista myydä 100% eli hallitus oli esityksellään ainoastaan rajoittamassa myyntejä, ei mahdollistamassa mitään. Näin vaikka esitys jäi alunperin alemmalle tasolle mitä aloite ja yleinen kanta. Muutos esityksissä oli hyvä, mutta ei vääristellä asiaa.

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö alkuperäinenkin lakihanke ollut nimenomaan rajoittamassa mahdollisia myyntejä? Eli laki ei olisi mahdollistanut mitään mikä ei olisi ollut jo nykyisellään mahdollista, vaan päinvastoin asetti uusia rajoituksia. Toki parempi tämä vielä tiukempi rajoitus.

Jos kuvio toimisi niin että yhteisellä rahalla tosiaan vahvistetaan ulkorajoja niin silloin tosiaan toimiva konsepti. Olen itse ymmärtänyt asiaa enemmän niin että yhteisellä velalla vahvistettaisiin enemmän kansallisia puolustusvoimia eli panostukset näkyisivät vain osin ulkorajoilla.

Yhteinen velka voi pakottaa haluttomampiakin maita panostamaan puolustukseensa, mutta saako se heitä sitoutumaan yhteiseen puolustukseen? Kannatan ehdottomasti yhteistä puolustusta ja vaikka suhtaudun yhteiseen velkaan yleisesti penseästi, tässä rajatussa teemassa se voisi toimia.

Puolensa ja puolensa. Toisaalta olisi hyvä että puolustukseen panostettaisiin myös EU-tasolla ja yhteisvelka voisi tuoda nopeampia panostuksia lyhyellä aikavälillä. Toisaalta maat pitäisi saada ottamaan vastuuta omasta puolustuksestaan eikä ulkoistaa sitä uudelle taholle (EU US sijaan)

Kiitos paljon Senja ja ehdottomasti seuraussuositus takaisin!