Ulkolinjaa tehneen Pertti Pesosen kohtalo on herättänyt paljon reaktioita kollegoissa.

Kevään kehysriihessä nuorten hyvinvointia edistävää nuorisoalaa ja nuorisoalan järjestöjä uhkaa historiallisen suuri 40 prosentin valtionavustusleikkaus. Nuorisoala ry:n tekemän selvityksen mukaan leikkaukset vähentäisivät merkittävästi järjestöjen kykyä tarjota matalan kynnyksen toimintaa, kuten leirejä, kerhoja ja koulutuksia. Se tekisi harrastamisesta kallista ja sulkisi erityisesti vähävaraiset lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ulkopuolelle. Hallitus neuvottelee kevään puoliväliriihessä OKM:n valtioavustuksiin kohdistuvista leikkauksista. Lopulliset päätökset leikkauksista varmistuvat syksyn budjettiriihessä. **Nuorisoala ry:n tietojen mukaan ministeriön tämänhetkisen virka-arvion perusteella nuorisoalan järjestöiltä saatetaan leikata vuonna 2026 noin 7,5 miljoonaa euroa. Vähennys tarkoittaisi jopa 40 prosentin leikkausta nuorisoalan järjestöjen ensi vuoden yleisavustuksiin.** “Nuorisotyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat leikkauksia suoraan nuorilta. Olisi käsittämättömän lyhytjänteistä, jos hallitus päättäisi kohdentaa lisää valtionavustusleikkauksia nuorisoalalle nyt, kun nuorten hyvinvointi ja tulevaisuususko ovat tutkimusten mukaan ennätyksellisen heikoissa kantimissa ja kun vastuu yhteiskunnan suurimpien kriisien ratkaisemisesta on joka tapauksessa jäämässä nuorten harteille”, kritisoi Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja **Anna Munsterhjelm.** “Lisäksi leikkaussuunnitelma perustuu ainoastaan vanhaan Veikkauksen tuotonjakosuhteeseen – jo tämä on syytä kyseenalaistaa voimakkaasti. Arpajaislaki ei ole ollut voimassa vuosiin. Kun leikataan, on leikattava perustellusti sellaisesta toiminnasta, jonka yhteiskunnallinen merkitys juuri tässä ajassa ei ole kaikkein kriittisin. Poliitikot eivät saa päästää itseään liian helpolla.” Hallituskaudella tehdyt päätökset ja määräaikaisten avustusten loppuminen ovat jo nyt vähentäneet nuorisoalan rahoitusta yli 15 prosenttia verrattuna Orpon hallituskautta edeltävään aikaan. Nuorisoala vaatii, että nuoriin kohdistuvat uudet leikkaukset on pystyttävä välttämään ja vuodelle 2026 kaavaillut nuorisotyön miljoonaleikkaukset on peruttava. ### Leikkaukset johtaisivat pienituloisten perheiden nuorten harrastamisen vähentymiseen Nuorisoala ry teetti vuosi sitten Suomessa asuville nuorille kyselyn siitä, kuinka nuorisotyöstä leikkaaminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Yhdeksän kymmenestä nuoresta koki, että nuorisotyön vähentyminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Esimerkiksi joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastaminen. Sama määrä nuoria arvioi, ettei heidän elämässään olisi enää merkityksellisiä aikuisia. Helmikuussa 2025 Nuorisoala ry kysyi valtakunnallisilta nuorisoalan järjestöiltä, miten jopa 40 prosentin leikkaus valtionapuun vaikuttaisi niiden toimintaan ja palveluihin. Esimerkiksi **Suomen Setlementtiliiton** mukaan vähintään 20 000 lasta ja nuorta jäisi ilman paikallista maksutonta toimintaa, kuten harrastekerhoja ja leirejä. **Luontoliitto ry** arvioi, että lasten ja nuorten osallistujavuorokausien määrä laskisi 150 000 osallistujasta noin 100 000 osallistujaan. Vuorokaudet ovat suoraan pois lasten ja nuorten luonnossa tapahtuvasta liikkumisesta ja harrastamisesta. Nuorisotoimintaa tarjoavien järjestöjen mukaan nuorisotyöstä leikkaaminen osuisi erityisesti maaseudulla asuviin ja jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Palvelut keskittyisivät enemmän suuriin kaupunkeihin, osallistumisen kustannukset nousisivat ja toiminta siirtyisi enemmän digitaaliseksi. **Suomen Nuorisoseurojen** mukaan yhdistysten tekemän nuorisotoiminnan arvo korostuu syrjäseuduilla, mistä julkiset palvelut ja kokoontumistilat katoavat. Järjestön ylläpitämien nuorisoseurantalojen rooli koko paikallisen kansalaistoiminnan keskuksina korostuu vuosi vuodelta, kun kunnat keskittävät tilaratkaisujaan. Tähän asti Nuorisoseurat on useiden muiden nuorisojärjestöjen tavoin pystynyt mahdollistamaan toimintansa matalan kynnyksen sillä, että toimintaa ei ole rahoitettu pelkästään osallistumismaksuilla. Julkisen tuen merkitys lasten ja nuorten kulttuuritapahtumille, leireille ja koulutuksille on ollut merkittävä. Jäävätkö jatkossa heikompiosaisten perheiden lapset toiminnan ulkopuolelle osallistumismaksujen noustessa vain rikkaiden perheiden saavutettaviksi, järjestössä kysytään. Myös**Suomen Metsästäjäliiton** toiminnassa leikkaukset johtaisivat siihen, että erityisesti taloudellisesti heikommassa asemassa olevat nuoret jäisivät toiminnan ulkopuolelle. Samalla Metsästäjäliiton nuorisotyön tarjonta supistuisi ja keskittyisi vain tiettyihin toimintoihin. ### Nuorisoalan järjestöt tuottavat palveluita kustannustehokkaasti Nuorisoalalla toimivien järjestöjen henkilöstömäärät vaihtelevat suuresti ja monissa järjestöissä merkittävimmän osan toiminnasta toteuttavat vapaaehtoiset. Useissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä toimii vain yksittäisiä palkattuja työntekijöitä vapaaehtoisten tukena. Mikäli järjestöjä uhkaavat toteutuvat, tarkoittaisi se erittäin todennäköisesti ainoista työntekijöistä luopumista ja siten myös vapaaehtoisten tuen häviämistä. Esimerkiksi **Suomen Partiolaiset** nostaa esiin palkattujen työntekijöiden, toimivien järjestelmien ja mallien merkityksen vapaaehtoisten toteuttamalle partiokasvatukselle. Vapaaehtoistyön pitää olla sujuvaa – vapaaehtoisen tulee voida keskittyä varsinaiseen partiotoimintaan esimerkiksi hallinnon sijaan. **Luontoliitto** jakaa huolen leikkausten vaikutusten ulottumisesta vapaaehtoistyöhön. Järjestön työ pohjautuu pitkälti vapaaehtoisten aktiivisuuteen, joten saman toiminnan tuottaminen julkisen sektorin palveluna olisi järjestön arvion mukaan noin kymmenen kertaa kalliimpaa. On erittäin epätodennäköistä, että kunnat, hyvinvointialueet tai valtio tulisivat tarjoamaan korvaavaa toimintaa. ### Leikkauksilla olisi pitkäkestoiset vaikutukset nuorten elämään ja suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan Luontoliiton näkemyksen mukaan harrastusten katoaminen johtaisi lasten ja nuorten digilaitteiden haitallisen käytön lisääntymiseen ja nuorten hyvinvoinnin heikentymiseen. Järjestön toimintaan ennen osallistuneet lapset ja nuoret olisivat entistä enemmän kotona älypuhelimen ääressä. Leikkaukset johtavat tätä kautta myös liikkuvuuden vähenemiseen, nuorten mielenterveys- ja muiden terveysongelmien lisääntymiseen sekä julkisen sektorin menojen kasvuun. Nuorisoala näkee, että nykyinen taloustilanne on vaikea, ja leikkauksia täytyy väistämättä tehdä. Niiden kohdentaminen on kuitenkin arvovalinta, joka hallituksen on tehtävä harkiten. Nuorisotyö ja nuorisoala ovat keskeisiä yhteiskunnan henkisen kriisinkestokyvyn vahvistajia. Kansalaisyhteiskunnan luomat yhteisöt tarjoavat turvaverkkoja, jotka kannattelevat erityisesti vaikeina aikoina. Yhteisöllisyys ja henkinen pääoma luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on ratkaisevaa hetkellä, jolloin maailman myllerrykset huolettavat suomalaisia päivä päivältä enemmän. Huomisen Suomi voi tasan yhtä hyvin kuin tämän päivän nuoret. Siksi nuorisoalan viesti hallitukselle on yksiselitteinen: nuorilta ei saa leikata. **Yhteystiedot:** Anna Munsterhjelm Toiminnanjohtaja anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi 040 5879 514 Petra Pieskä Vaikuttamistyön päällikkö petra.pieska@nuorisoala.fi 040 5855 392

Kahden suomalaismuseon Instagram-tilit olivat poissa käytöstä noin viikon ajan.

Jokainen näkyvä autoritaarista kehitystä vastustava puheenvuoro ja teko voi olla ratkaiseva esimerkki jollekin toiselle.