Olet varmasti oikeassa. Itse olen tänä kesänä ihaillut monilla niityillä sikurin kukintaa, joten siksi varmistin.

Vai sikurin? Kaunis joka tapauksessa.

Teini on aivan oikeassa. Lapponiaa ei tietenkään saa skipata. Sen mukana lauletaan ja matkitaan Monican käsien liikkeitä.

Ruokaa ei jätetä - ikinä.

Paperilehdessä jutun otsikointi oli taas paljon epämääräisempi. Olisi saattanut jäädä lukematta. Onneksi löysin kolumnin jo eilen.

Nykyiseltä nimeltään Oreopteris limbosperma eli vuori-imarre.

www.ipni.org/n/17446120-1

laji.fi/taxon/MX.502...

Samaa mieltä. Joskus kasveissa on parasta juuri tuo lajikenimi ja sekin saattaa olla ihan riittävä syy niiden hankkimiseen tai säilyttämiseen. Kerrottukukkaiset pionit ovat jalostuksen taidonnäytteitä, mutta niiden sateenkesto on surkea. Ja kukinnan loppupuolella terälehtiä saa haravoida koko ajan.

Totta ja sopivalla valikoimalla niiden kukinnasta saa nauttia lähes kaksi kuukautta. Tässä kuvassa ’Candy Stripe’, joka on yksi meidän puutarhan suosikeistani ja kukkii parhaillaan.

Kyllä on ja paljon. 😊
Tässä tämän hetken suosikkini, kapinkihokki.

Mä aion tehdä saman heti, kun 15 vuotta siellä tulee täyteen eikä siihen muistaakseni mene enää kauaa.