Metsien muuttuminen ryteiköiksi (jos niitä ei ”hoideta”) on metsätalouden syöttämä uskomus jonka melkoinen osa porukkaa on nielaissut. Johtunee siitä, että iso osa väestöstä ei edes tiedä, millaista luonnontilainen vanha metsä on.

Raaka- aineen hankinta ei kuitenkaan kokonaisuutena ole kestävällä pohjalla ekologian ja ilmaston näkökulmasta.

*luku

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos 100v metsä hakataan, kestää sata vuotta ennen kuin edes sen sisältämä hiili on sidottu takaisin metsään.

Itse asiassa kestää paljon kauemmin. Alue on hakkuun jälkeen päästölähde parikymmentä vuotta. Satavuotiaan metsän hakkuun jälkeen kestää sata vuotta ennen kuin hakatun puun hiili on sidottu takaisin.

Tämä metsän pelkistäminen silkaksi hiileksi häiritsee minuakin suuresti.

”Ilmastosankaruus” näkyy olevan metsäsektorin uusi mantra jolla koetetaan muokata mielikuvia. ”Maailman parasta metsänhoitoa” onkin jo niin last season. Mielikuvat eivät vain riitä, toimien ja väitteiden pitäisi pohjautua tosiasioihin.

Kukaan ei ole vielä onnistunut selittämään minulle mikä järki on yrityksessä maksimoida nielut lisäämällä hakkuita, kun tiedetään, että suurin osa hakatun puun hiilestä päätyy ilmakehään muutamassa vuodessa polton ja nopeakiertoisten tuotteiden takia. Miksi varasto kannattaa purkaa?

Miksi metsäteollisuudella on ilmastopoliittinen erityisasema? Sen kokonaisvaikutus Suomen ilmastopäästöihin on huomattavasti suurempi kuin muiden teollisuuden alojen – kutakuinkin yhtä suuri kuin teknologia-, kemian ja energiateollisuuden yhteensä. Muut tekee, miksei metsäsektori? #yleastudio

Tätä ”metsien ikääntymis”pelottelua tulee nyt metsäsektorilta vähän väliä. Talousmetsät ovat tosiaan niin nuoria, että nielut säilyisivät hyvällä tasolla kauan vaikka hakkuita vähennettäisiin tai kiertoaikoja jatkettaisiin reippaasti. Ja varastotkin karttuisivat.