Vielä on mahdollista sisällyttää lopullisiin energia- ja ilmastostrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan nämä Ilmastopaneelin monitieteistä asiantuntemusta hyödyntäen laaditut politiikkasuositukset.

Politiikkasuositukset ➡️ ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisu...

Teknologisia hiilinieluja ja hiilidioksidin hyötykäyttöä tuotteisiin tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen etenkin pidemmällä aikavälillä, joten Ilmastopaneeli suosittelee tukemaan bioperäisen hiilidioksidin teknistä talteenottoa.

Ilmastopaneeli suosittelee kirjaamaan metsälakiin velvoitteita metsänhoidon toimenpiteisiin, jotka edesauttavat hakkuumäärien maltillistumista ja hiilinielun vahvistamista. Vuosittainen hakkuumäärä vaikuttaa maankäyttösektorilla hiilitaseeseen nopeimmin.

Maatalous on taakanjakosektorin toiseksi suurin päästölähde. Ilmastopaneeli suosittelee turvemaiden vettämisen laajentamista, sillä se vähentää päästöjä nopeasti. Samalla vähennetään maankäyttösektorin hiilidioksidipäästöjä.

Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, ja sähköistymisen nopeuttaminen on kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä. Ilmastopaneeli suosittelee liikenteen ilmastotoimiksi muun muassa hiilidioksidiperusteisten auto- ja ajoneuvoveron nostamista.

Viime kuukausina Ilmastopaneelin jäsenet ovat keskustelleet ajankohtaisista aiheista kolmen eri puolueen kansanedustajien kanssa.

Lisätietoja: ilmastopaneeli.fi/suomen-ilmas...

Katso uutistallenne
areena.yle.fi/1-72362072

Lue nettiartikkeli
yle.fi/a/74-20183806

Lisää aiheesta Ylen jutuissa, joissa haastateltavana on Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori @raisamakipaa.bsky.social ⬇️

🧵 6/6

Kiertoajan jatkaminen harventamalla ja poimintahakkuin on taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, jos metsä on terve ja siellä on eri kokoisia puita.

🧵 5/6

Metsänomistaja voi hillitä päästöjä välttämällä avohakkuita kuusivaltaisilla turvemailla, joilla vesistökuormitus ja ilmastopäästöt ovat hakkuiden jälkeen suuret.

🧵 4/6

Soiden kuivatusta ylläpidetään kunnostusojituksin, joita on tehty enimmillään 1990-luvulla 80 000 hehtaaria vuodessa. Ojitusten tavoitteena on ollut lisätä puuston kasvua.

🧵 3/6

Etelä-Suomessa 74 prosenttia soista on ojitettu ja niistä valtaosa metsätalouden käyttöön. Ojituksia tehtiin eniten 1960- ja 1970-luvuilla, enimmillään 300 000 hehtaaria vuodessa.

🧵 2/6