4) Ammatillisen koulutuksen virheiden panttivankina on Suomen koulutustason (korkeastikoulutettujen ikäluokkaosuus) nosto. Jo puolet #ammattikorkeakoulu aloittavista tulee ammatillisen polkua pitkin. Tämä profiili osaamista ja sivistystä on täydellisen aliarvostettu tässä maassa.

3) Kummasti on niin, että korkeastikoulutettujen lapset, menestyivät he kuinka huonosti koulussa tai olipa heillä vaikka millaisia sosiaalisia ongelmia niin OIKEASTI he ovat tosi fiksuja. Heille etsitään tuet ja reitit ja kas kummaa ne usein löytyvät. Koska vanhemmilla on monenlaista resurssia.

2) Miksi puoleen ikäluokasta lähtökohtaisesti uskotaan ja heiltä vaaditaan parastaan, ja puolelta ei? On totta, että lukioon menevät pääsääntöisesti ne, joilla peruskoulu on mennyt paremmin. Toisaalta tiedämme, että vanhempien koulutustausta määrittää arvosanoja enemmän toisen asteen valinnan.

1) Suomen koulutustason nosto on pitkälti kiinni ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Lukioikäluokka kyllä siirtyy korkeakouluihin vaikkakin liian hitaasti.
2) puolet AMK'ssa aloittavista tulee ammatillisen väylää pitkin.
3) 2/3 korkeakouluissa aloittavista aloittaa opinnot AMK:ssa.

Kiitos, että jaat tämän polkusi! Tuntuu, että kaikessa puheessa näkökulmana ovat vain pieni vähemmistö ikäluokasta ja nuoret. Sinäkin hyödyt varmasti korkeakoulututkinnosta vielä. Ja yhteiskunta hyötyy! Onnea yrittämisestä ja yrittämiselle!

En puhuisi vielä leikkauskierteessä, jos koulutuksessa on 2 miljardia rahaa vuosittain, ja tutkinnon hinta sen mukainen. Niukkaa resurssia on kohdennettava uudelleen koulutusjärjestelmässä koulutukseen, joka nostaa yksilön koulutustasoa ja tuottaa varmimman työllisyyshyödyn.