Jotta susi voitaisiin luokitella elinvoimaiseksi, tulisi kannan lähennellä kahta tuhatta sinä vuonna kun uhanalaisarviointi tehdään (kerran vuosikymmenessä). Parhaiden asiantuntijoiden mallinnuksen mukaan ekologinen kantokyky mahdollistaa vain vähän yli tuhannen suden populaation.

.... uncertainties in monitoring and manipulating populations, it is wiser to maintain a population at a level where conflicts are socially-acceptable than try to reduce it once it is well beyond that point."

Suora lainaus artikkelista: "These long-term data indicated that conflicts can be kept in tolerable bounds by managing population size through hunting; but due to the bluntness of this instrument and deficiencies and....

Tiedotteessa puhutaan siitä, mitä hakemuksiin oli kirjoitettu. Olennaista olisi mitä päätökseen ja sen perusteluhin on kirjoitettu. Löytyikö myös päätösten perustelusta virheellistä tai merkityksetöntä aineistoa?

Itse artikkeli on avoimesti luettavissa täällä:
Garshelis DL et al (2020) Population reduction by hunting helps control human–wildlife conflicts for a species that is a conservation success story. PLOS ONE 15(8): e0237274. doi.org/10.1371/jour...

Onni onnettomuudessa, että Ikävä kyllä näitä tuskin metsästäjät laajoin joukoin lukee, joutuu viestimään eri kanavissa sinne toimeen panevaan portaaseen 😁

Kiitos tarkennuksesta! "To effectively manage this invasive species, creating single individuals should be avoided before avian breeding season." käsitin että yksinäisen vaeltavan supin aiheuttamista tulee välttää. Ehkä yleisohjeena toisenkin poisto on parempi, kuin molempien jättäminen henkiin?

Ja missä tilanteissa yksikin supi kannattaa poistaa heti ja sen jälkeen pyrkiä etsimään myös pari ja poistamaan jos mahdollista?

12/12
Yksityiskohdat luokitusten määrittämisohjeista löytyy täältä: tietokayttoon.fi/julkaisu?pub...
Ja miten tämä liittyy esimerkiksi metsästykseen, on kirjoitettu täällä: www.kysymetsastajalta.fi/miksi-uhanal...

11/12
Punainen lista on häviämisriskiä kuvaava vertailutyökalu. Se ei mittaa katoamisriskiä suoraan, mutta samalla tavalla tehtynä vuosikymmenestä toiseen se auttaa ymmärtämään luonnon tilaa. Yhä 60-vuotiaana se on luonnonsuojelun yhteinen kieli.

10/12
Punainen lista ei neuvo mitä pitää tehdä. Päätöksiä varten on olemassa muita työkaluja, kuten EU:n luontodirektiivin suotuisan suojelun taso.

9/12
Eikä kriteeri E ole etusjialla muihin kriteereihin nähden, vaan luokka määrätään jollain muulla kriteerillä, jos joku muu kriteeri osoittaa korkeampaa uhanalaisuutta.

8/12
Kriteerissä E >50 % häviämisriski = äärimmäisen uhanalainen, >20 % = erittäin uhanalainen ja > 10 % vaarantunut. Vaikka muiden kriteerien voisi ajatella vastaavan samoja lukemia, näin ei ole.

7/12
Luokat, kuten VU tai CR eivät ole konkreettisia häviämisriskin arvoja, vaan kuvaannollisia riskitasoja. Vain kriteerillä E arvioidaan konkreettinen määrällinen häviämisriski, mutta vain jos tällainen arvio on tehty. Tällaisen arvion tekeminen on erittäin harvinaista.

6/12
Vuonna 2015 tehdyssä arviossa karhun luokkaa muutettiin vaarantuneesta silmällä pidettäväksi venäläisen populaation vaikutuksen perusteella, vaikka Suomen populaatiokoko < 1000 lisääntymiskykyistä yksilöä olisi muuten johtanut D kriteerillä luokkaan VU.

5/12
Asiantuntijapaneeli ei valitse ”sopivinta” kriteeriä, vaan käyttää sitä, joka johtaa ankarimpaan uhanalaisuusluokkaan. Luokkia voidaan kuitenkin korottaa tai laskea esimerkiksi naapuripopulaatioiden vaikutuksen perusteella.

4/12
Jokaisella kriteerillä on tarkat ennalta asetetut rajat. Jos laji täyttää jonkin kriteerin, se sijoitetaan sen mukaisesti korkeimpaan riskiluokkaan – riippumatta muiden kriteerien tuloksista.

3/12
Luokitus perustuu viiteen kriteeriin:
A – kannan pieneneminen
B – levinneisyysalue
C – pieni ja taantuva kanta
D – hyvin pieni kanta
E – mallinnettu häviämistodennäköisyys

2/12
Punainen lista ei mittaa suoraan tarkastelemansa lajin häviämisriskiä, vaan pyrkii kuvaamaan riskiä yhteisillä kriteereillä. Kaikkia lajeja verrataan samoilla perusteilla. Suomessa luokituksen arvioi kutakin lajiryhmää varten asetettu asiantuntijapaneeli.