Mitäs vuokrasit/ostit liian pienen asunnon? Itse arvelen, että jonkinlainen keikahduspiste on jo saavutettu. Se ilmenee esim. mediassa ja somessa pohjaratkaisujen toistuvana kauhisteluna. 3/3

Kalustettavuutta ei välttämättä voi pohjapiirustuksesta tai asuntonäytöllä enää arvioida samalla tavalla kuin aiemmin. On aika tylsää kantaa tavarat uuteen asuntoon ja todeta että kalusteet eivät mahdu asuntoon. Kenen vika se sitten on? 2/

No lähinnä yleisellä tasolla, esim. case naapuri rakentaa autotallin ikkunan eteen. Mutta tilanne on se, että aiemmin on paremmin voinut luottaa siihen, mitä kaksio tarkoittaa, tai keittiö, tai mitä asuntoon on ylipäätään mahdollista kalustaa. 1/

Yhtä kaikki, se mitä ei säädellä, siitä tingitään. Vapaat markkinat on niin kauan kiva, kunnes ongelmatilanne osuu omalle kohdalle. Silloin markkinatalousihminenkin alkaa helposti kaivata lainsäätäjää tai viranomaista apuun. 2/2

Jutussa ei ollut kyse vain pienistä/sijoitusasunnoista. Kaikissa kokoluokissa asuntojen pinta-alat on pienentyneet ja rakennusten muoto asettanut aikaisempaa enemmän haasteita toimivien asuntojen muotoiluun. On siis aivan selvää, että asuntojen pohjaratkaisut kautta linjan ovat ”huonontuneet”. 1/2

kokonaan toisen asunnon havainnekuvat voidaan laskea. 2/2

Ei vaan asuntokauppalakiin. Myyjällä on velvollisuus antaa tarpeelliset tiedot myytävästä asunnosta, mutta uudiskohteessa ne ovat varsin vähäiset, mitä tulee tilaratkaisuihin. Asuntokaupassa ei ole kiellettyä herättää ”myönteisiä mielikuvia”, johon vääristävät tai 1/2

tila esitetään todellista suurempana tai valoisempana. 2/2

RS-kohteissa, missä on tavoite myydä asunnot ennen kuin ne ovat valmiita, on selkeää epäsymmetriaa. Ostajien kyky arvioida esim. asunnon kalustettavuutta tai valoisuutta pohjapiirustuksen avulla vaihtelee aika paljon. Lisäksi 3D-havainnekuvissa on joskus taipumusta kaunistella lähtökohtia, esim. 1/2

Myös: meillä on liian vahva (betoni)elementtirakentamisen perinne. Minkä piti tehdä rakentamisesta edullista ja nopeaa, tekeekin nyt rakentamisesta kallista ja jäykkää.

Tanska on arkkitehtuuri- ja designmaa, Suomi on insinöörimaa. Yhtään insinöörejä ammattikuntana vähättelemättä, tarkoitan vain sitä, että meillä annetaan enemmän arvoa tekniselle toteutukselle ja toimintavarmuudelle, ja siinä jää helposti muotoilu, tyyliseikat tai ”arkkitehtuuri” toissijaiseksi.

Lisähuomiona vielä, esitteessä ei mainintaa ”havainnekuva, taiteilijan näkemys” tms. vaan kirjaimellisesti ”kuva asunnosta A9”. Siihen voi joku tarttua.

Tässä on kyllä jäänyt keittiöseinä ja makkari pois kuvasta… mietin myös että melko hulppeat näkymät Pakilassa 2./3. kerroksessa.

Kyllä! Myös sisäänvedetty kulmaparveke on tässä iso apu tekemään kiinnostavan (ja muuntautumiskykyisen) pohjan.

Toisaalta pikkukolmio ei tarvitse saunaa, joten erillisellä keittokomerolla saisi kalustettavuutta tuohon oh/rt alueelle. Esim. pariskunnalle tässä olisi se monille tarpeellinen erillinen työ-/vierashuone.

Oho, oikeanpuoleisessa on kyllä harvinaisen kelvoton kalustus 🫣

Tuosta Hermannin kaksiosta ja tästä Haagan kolmiosta saa hyvä vertailuparin miksi 2h+k on niin harvinainen.. Jos keittiön paikalle voi tehdä makuuhuoneen, sellainen siihen helposti ilmaantuu (sama juttu vanhojen asuntojen remonteissa). Asuinhuone on keittiötä ”arvokkaampi”.