Jos näin, sehän voi olla, että käytännössä sitovaksi (siis siinä mielessä, pitääkö hallituksen ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa korjaaviin toimenpiteisiin) muodostuu se, pysytäänkö EU-sääntöjen mukaisella nettomenopolulla. Sen taustalla kun on alijäämän resilienssiä koskeva turvalauseke.

rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on heikompi kuin -3 prosenttia". Tulisikohan tuo uusi koko julkista taloutta koskeva -2,5 prosentin ehto sen lisäksi?

Hyvä kirjoitus ja kiinnostava tuo Ruotsia koskeva kuvio. Rahoitusasematavoitetta on muutettu aika usein (vuodesta 2027 alkaen sitten 0 % suhteessa BKT:hen).

Kysymys: HE:n luonnoksessa oli 5 §:ssä ehto "valtion- ja paikallishallinnon kuluvan tai seuraavan vuoden arvioitu yhteenlaskettu nimellinen

Tässä vielä esimerkki siitä, miten Ruotsin hallitus kuvaa vakiintunutta käytäntöä ja sen merkitystä.

www.regeringen.se/rattsliga-do...

ja periaatteista on kirjattu lakiin ja osa on vakiintunutta käytäntöä.

Sopimuksessa hahmotellun parlamentaarisen työryhmän rooli kaiketi ohjaisi ja muokkaisi meillä tätä vakiintunutta käytäntöä. Muodostunee vähitellen ja riippunee siitä, miten puolueet sopimusta tulkitsevat.

sopimus siitä, miten parlamentaarista yhteistyöstä jatketaan.

Sopimuksen teksti on aika niukka. HE:n perusteluissa tullaan varmasti avaamaan yksityiskohtia.

Mutta yleisellä tasolla sopimuksen perusajatus vaikuttaa vähän samanlaiselta kuin Ruotsin: Osa finanssipolitiikan kehikon tavoitteista

Totta tuokin!

Samaa mieltä. Ihmettelin vähän jutun ingressin alussa jutulle määriteltyä teemaa "Byrokratia". Olisin kaivannut juttuun mukaan pohdintaa juuri siitä näkökulmasta, mitä velvoitteita kunnalle muodostuu, kun loma-asunto muutetaan vakituiseksi ja miten sijainti vaikuttaa niiden kustannuksiin.

Joo, vaikuttaa fiksulta toimintamallilta!

Mutta minusta juttu olisi ollut vielä vakuuttavampi, jos lukijalle olisi kerrottu jokin arvio työllistymisestä ilman po. palvelua. Kaiketi sellainen on tehty, koska "Espoon arvion mukaan palvelu maksaa itsensä keskimäärin puolessa vuodessa takaisin."

En sanoisi noin. Minusta on selvää, että nuo yllämainitut tuottavat taloudellista hyötyä, vaikka taloudellisen hyödyn määrittelisi aika kapeastikin.

Hämmentävä kirjoitus. Viimeisestä kappaleesta jäi erityisen outo fiilis: Eivätkö ilmastonmuutoksen torjunta, monimuotoisuuden parantaminen, kansan- ja aluetalouden kehittäminen, virkistystoiminta sekä esteettisten ja sosiaalisten arvojen ylläpitäminen siis ole metsistä saatavia hyötyjä?

Näissä määrittelyissä rajanvedot eivät toki ole yksiselitteisiä.

Mutta minusta tärkeämpi kysymys on se, miten todennäköistä on, että päätösvalta (ja rahoitus) siirtyisi EU-tasolle. Valitettavasti ei näytä todennäköiseltä (edes) puolustuksen osalta, vaikka siinä on hyvin selkeä "case".

Niinpä: kilpailemme keskenämme sen sijaan, että tavoittelisimme yhtenäistä ja kilpailukykyistä Eurooppaa.

Draghin raportin esipuheesta: "Never in the past has the scale of our countries appeared so small and inadequate relative to the size of the challenges."

commission.europa.eu/document/dow...

painon kannattaisi olla enemmän EU-tasolla. Jos EU:n budjetti ei jousta, vaihtoehdoksi jää palauttaa muita kokonaisuuksia kansalliseen päätöksentekoon. Puolustus lienee akuuteimpia, mutta muitakin esimerkkejä toki löytyy esim. täältä:

www.econstor.eu/bitstream/10...

Tässä on kaiketi eri tasoja: jotkin julkishyödykkeet ovat paikallisia, toiset alueellisia, kolmannet jopa täysin globaaleja (ääripäinä vaikkapa puisto ja ilmasto). Näiden tuottamista on järkevää miettiä eri tasoilla. EU:n ulkorajojen turvallisuus on eurooppalainen julkishyödyke, sen takia siinä

Vaikutti siltä, että selittyy jotenkin maahanmuuttajia koskevilla aineistoilla. Tuomo @virkola.bsky.social näyttää olevan kirjoittajista ainoa, joka on täällä. Laitetaan kysymys tiedoksi hänelle.

Raportista: Oranssi katkoviiva kuvaa aineiston suomalaistaustaisten 18–59-vuotiaiden keskiarvoa ja sininen
katkoviiva 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen keskiarvoa työvoimatutkimuksessa vuosina 2011–2021.

julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ha...

Aah, joo, totta! 😁

Joo, erityisesti sanalliset vastaukset olivat hyviä. Toivottavasti se palaa joskus.