BIOS-tutkimusyksikkö
banner
bios.fi
BIOS-tutkimusyksikkö
@bios.fi
https://bios.fi
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä.
Reposted by BIOS-tutkimusyksikkö
Ilmastoestämistä tutkitaan ILMEST-hankkeessa @koneensaatio.fi tuella ja @bios.fi @syke.fi porukalla. Verkkosivut rakenteilla lisätiedon janoiselle ilmest.fi
ILMEST
ilmest.fi
November 6, 2025 at 7:13 AM
Tero kumppaneineen tutkii ilmastoestämistä "ILMEST- Ilmastoestäminen Suomessa – Ilmastopolitiikan vastustamisen strategiat, diskurssit ja koalitiot Suomessa 1990-luvulta nykypäivään" hankkeessa:

ilmest.fi
ILMEST
ilmest.fi
November 6, 2025 at 7:36 AM
Nyt ulkona osa 2: Ilmastonmuokkaus -- geopolitiikka ja riskit

Asiantuntijana BIOSin ja UPIn @ezhakala.bsky.social

soundcloud.com/biosresearch...
Ilmastonmuokkaus, osa 2: Geopolitiikka ja riskit
Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteisku
soundcloud.com
November 4, 2025 at 8:15 AM
Reposted by BIOS-tutkimusyksikkö
Aiheeseen liittyen suosittelen lukemiseksi vaikkapa tämän @bios.fi kirja-arvion Jean-Baptiste Fressoz’n mainiosta kirjasta, joka käsittelee juuri näitä energiasiirtymiä.

bios.fi/menneesta-ei...
BIOS - Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More
Onko käynnissä energiasiirtymä? Johtaako teknologinen kehitys vääjäämättä parempaan tulevaisuuteen, kun vähäpäästöiset energianlähteet halpenevat ja tehostuvat? Viime vuoden kirjauutuus More and More ...
bios.fi
October 8, 2025 at 6:43 AM
Johtopäätös: talouskasvun yhdistäminen ympäristökuorman vähentämiseen on mittakaavaltaan suurempi haaste kuin julkisesta keskustelusta usein välittyy.

On parempi ja välttämätöntä pyrkiä ekologiseen kestävyyteen suoraan, ilman että pitää roikottaa BKT-muotoisen talouskasvun pakkoa mukana.

7/7
September 26, 2025 at 8:03 AM
Kasvihuonekaasupäästöjen onnistunut irtikytkentä vaatisi nettopäästöjen irtikytkentävauhdin kolminkertaistamista.

Nykyvauhdilla hiilineutraalisus saavutetaan 2070-luvulla ...

/6
September 26, 2025 at 8:03 AM
Kirjaimellisesti käsittämättömän kova tehtävä. Onko tällaisesta mitään esimerkkejä edes tieteiskirjallisuudessa?

Nykyvauhdilla materiaalitehokkuudessa saavuteaan 1990-luvun loppupuolen huippulukemat 2050-luvulle tultaessa. Etanan vauhtia verrattuna tarvittavaan.

/5
September 26, 2025 at 8:03 AM
Luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä vaatisi, että vuonna 2050 käytetystä materiaalista saataisiin 6,6 kertaa enemmän rahamääräistä arvoa kuin vuonna 2022 samalla kun materiaaleja käytettäisiin noin yksi neljäsosa nykyisestä.

/4
September 26, 2025 at 8:03 AM
Entä Suomi?

Tarkastelimme kahta irtikytkennän muotoa, luonnonvarojen käytön irtikytkentää ja kasvihuonekaasujen irtikytkentää.

/3
September 26, 2025 at 8:03 AM
Irtikytkentä on todellinen ilmiö. Esimerkiksi CFC-kaasut ja siten otsonikerroksen tuho on irtikytketty talouskasvusta. Samoin hiilidioksidipäästöjä on saatu alas monissa maissa. Mutta tästä on pitkä matka sellaiseen irtikytkentään, joka mahdollistaisi ekologisen kestävyyden.

/2
September 26, 2025 at 8:03 AM