Tämä on kai semmoinen paikallinen näkökulma - tai siis inhimillinen - tai niinku lähimmäisläheinen. Se on journalismissa tärkeää.

Kelan nimenhuuto on kyllä ihan kiva läppä, toivon joulupukilta siitä Ville Rannan piirroksen. No, siis en tietenkään ole Kelalla hommissa.

Sekä yksiköitten että vaikkapa yritysten kyky suunnitella talouttaan ja sen avulla tulevaisuuttaan on eräänlaista kansallisvarallisuutta, jota tällä poukkoilulla heitetään harakoille. Vastineeksi ei saada mitään. Kenellekään.

Tämä poksahtelevien Kokoomuskuplien puhaltelu on lähes yhtä välkky vitsi kuin Saksikäsi-Riikka

Vasemmistoliiton nouseminen näin Kokoomuksen vastustuksen kohteeksi on Vasemmistoliitolle voitto. Tai sitten vaan merkki valmistautumisesta sinipunaan - sosialismikirves täytyy iskeä sivummalle.

Siten, että investointi ei ole sama kuin investoija - viittaan tekstiin otsikon alla.

Ratkaisumalli on saman tyyppinen kuin hoitajapulan poisto mitoitusta muuttamalla. Meni vaan vähän överiksi, jäi hoitajia ylikin. Vanhahtava yleisnimitys mallille on se hölmöläisen peiton jatkaminen.

En nyt oikein ymmärrä. Investointeja kai meille kaivataan, investoijat saavat majalla missä vaan.

En epäile enkä ylläty. Jonnekin ne tulonsiirrot kertyvät. Investoinneiksi jouluhumppaa tuskin voi kutsua, kulutusjuhlaksi kyllä.

Ja hupsista! Malli oppilaasta tuli tuplatarkkis.

Kun summaa nämä kaksi tarkkista, onkin koossa lyhykäisyydessään se #hyvähallitusohjelms

Oli kyllä valtava hän!

2) yle.fi/a/74-2019239...

Onko rikkaalla maalla oikeus ostaa päästöoikeuksia köyhemmältä?

Miten se José Feliciano lauloikaan [Gue será]: "Toivotaan, toivotaan, toivotaan. Että joskus luomme toisenlaisen maan.